Joukkoliikenteen edistämisessä konstit ovat monet

RSS
29.11.2019 Hanna Mela ja Johanna Mäkinen

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Joukkoliikenteellä on tavoitteen saavuttamisessa tärkeä rooli, sillä joukkoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kaupunkiseudulla kulkuvälineestä riippuen arviolta 60-90 prosenttia pienemmät henkilökilometriä kohti kuin henkilöautolla.

Joukkoliikenteen muut edut autoiluun nähden ovat myös hyvin tiedossa: tehokkaampi kaupunkitilan käyttö, turvallisempi liikenne, vähemmän haitallisia päästöjä hengitysilmaan sekä vähemmän liikennemelua. Joukkoliikennematkoihin sisältyy yleensä autoiluun verrattuna enemmän lihasvoimin liikkumista matkan alku- ja loppupäässä, millä on käyttäjille edullisia terveysvaikutuksia. Miten siis kaupungit ja kaupunkilaiset pääsisivät nauttimaan näistä hyödyistä nykyistä enemmän?

Joukkoliikenteen täytyy olla nopeaa ja vaivatonta

Täsmällisyys, luotettavuus ja nopeus ovat joukkoliikenteen tärkeimpiä kilpailukykytekijöitä. Joukkoliikenteen nopeuttaminen on sen kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä, sillä nopeus lisää myös täsmällisyyttä ja luotettavuutta. Ajoajan lyhenemisestä koituvilla säästöillä voidaan esimerkiksi alentaa lippujen hintoja tai lisätä vuoroja. Kilpailukykyisen joukkoliikenteen matka-ajan tulisi olla maksimissaan kaksinkertainen henkilöautoon verrattuna.

Joukkoliikennettä voidaan nopeuttaa runkolinjoilla, joukkoliikennekaistoilla ja -väylillä, liikennevaloetuuksilla, sallimalla kyytiin nousu kaikilta ovilta sekä vähentämällä pysäkkejä. Myös vuorotarjonnan tihentäminen nopeuttaa matka-aikoja.

Joukkoliikennettä voidaan edistää tehokkaimmin niin, että samalla sekä parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa että vähennetään henkilöautoilun houkuttelevuutta silloin, kun autolle on vaihtoehto.

Joukkoliikenteeseen täytyy olla helppo liittyä

Sujuvassa joukkoliikenteessä on olennaista, että asiakas pääsee vaivattomasti joukkoliikenteen kyytiin joko kävelemällä, pyöräilemällä tai autolla. Laadukkaat kävely- ja pyöräyhteydet sekä toimiva liityntäpysäköinti ovat oleellinen osa kestäviä matkaketjuja. Liityntäpysäköinnin tulee olla vaivatonta ja turvallista sekä autoille että pyörille. Haja-asutusalueelta on parempi ajaa autolla runkolinjan pysäkille, kuin koko matka kaupungin keskustaan, jolloin keskustan ruuhkat vähenevät ja arvokasta kaupunkitilaa voidaan vapauttaa pysäköinnistä muuhun käyttöön. Liityntäpysäköinnin käyttö tehostuu, jos samalla tiukennetaan keskustan pysäköintipolitiikkaa.

Uudet, älykästä reitinoptimointia käyttävät liikennepalvelut täydentävät perinteisiä joukkoliikennepalveluita. Esimerkiksi Raisiossa Fölix-palvelu yhdistää kimppataksin ja bussin samalle lipulle, ja Porvoossa Kyläkyyti-palvelu yhdistelee asiakkaiden kyytejä arki-iltaisin. Parhaimmillaan uudet palvelut voivat toimia vaihtoehtona henkilöautolle. Etenkin haja-asutusalueilla ne voivat olla ainoa kustannustehokas keino tarjota joukkoliikennepalveluita.

Maksunalennuksilla lisää käyttäjiä joukkoliikenteeseen

 

Autoilua ylläpitävät osaltaan tottumukset. Näitä voidaan rikkoa esimerkiksi tarjoamalla autoilijoille ilmainen joukkoliikenteen kokeilukausi. Tulokset ovat olleet rohkaisevia: esimerkiksi Helsingissä ja Göteborgissa 30-40 prosenttia kokeilijoista jatkoi joukkoliikenteen käyttöä maksavina asiakkaina ilmaisen kokeilujakson jälkeen, niin että kasvaneet lipputulot ylittivät kokeilusta aiheutuneet kulut.

Pieksämäellä ja Mikkelissä on puolestaan tarjottu peruskoululaisille ilmainen joukkoliikenne. Pieksämäellä, jossa kokeilu on kestänyt kauemmin, se on tuonut ennakko-odotusten vastaisesti lisää lipputuloja, kun bussin käyttöön tottuneet nuoret ovat jatkaneet bussilla matkustamista aiempaa enemmän myös peruskoulun jälkeen. Lisäksi lasten vanhempien tekemät bussimatkat ovat lisääntyneet. Jotta hinnan alennuksilla olisi merkitystä päästöjen vähentämisessä, palvelutason on vastattava ihmisten liikkumistarpeisiin. Huono palvelu ei ole haluttu edes ilmaisena.

Työmatkoilla suuri merkitys

Noin kaksi kolmasosaa kodin ja työpaikan välisistä matkoista tehdään yksin henkilöautolla. Työmatkaliikenteellä on suuri merkitys paitsi päästöjen, myös ruuhkien vähentämisessä. Työnantaja voi monin tavoin kannustaa työntekijöitä vaihtamaan henkilöauton joukkoliikenteeseen. Esimerkiksi työsuhdematkalippu voi auttaa uusien liikkumistottumusten luomisessa. Parhaat tulokset saadaan, jos toteutetaan useita samansuuntaisia toimenpiteitä, esimerkiksi muutetaan työpaikkojen pysäköinti maksulliseksi samalla kun otetaan käyttöön työsuhdematkalippu. Työpäivän aikana tehtäviä matkoja varten työnantaja voi tarjota joukkoliikenteen matkakortin, yhteiskäyttöpyörän tai -auton.

Joukkoliikenteen suunnittelussa voidaan myös huomioida suurten työpaikkojen liikkumistarpeet. Esimerkiksi Jyväskylässä otetaan huomioon uuden keskussairaalan valmistuminen joukkoliikenteen linjasto- ja aikataulusuunnittelussa. Myös etätyön mahdollistaminen auttaa vähentämään työmatkaliikennettä. Laadukkaat peseytymistilat, pyöräpysäköinti ja sähköpyörien latausmahdollisuudet työpaikalla voivat kannustaa pyöräilyn lisäksi matkaketjuihin, joissa matkasta osa pyöräillään ja osa kuljetaan joukkoliikenteellä.

"Ja paras joukkoliikennekaupunki on… "

Joukkoliikenne on tietyssä mielessä kaupungin käyntikortti. Myös satunnaisen käyttäjän kannalta on merkitystä, kuinka helppoa ja miellyttävää joukkoliikenteen käyttö on. Positiivinen käyttäjäkokemus joukkoliikenteestä on kaikkein tärkeintä vaikutettaessa matkustajamäärien kehitykseen pidemmällä aikavälillä.

Toimiva, asukkaiden liikkumistarpeisiin hyvin vastaava joukkoliikenne tulee nähdä sijoituksena paitsi vähähiiliseen, myös viihtyisään, terveelliseen ja turvalliseen kaupunkiin. Yhtä ratkaisua joukkoliikenteen edistämiseen ei ole. Hyvä uutinen kuitenkin on, että pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen työ joukkoliikenteen edistämiseksi tuottaa tulosta. Parantamalla joukkoliikenteen kilpailukykyä henkilöautoiluun nähden sen käyttäjämäärät lähtevät nousuun, jolloin joukkoliikenteen kannattavuus paranee, palvelutasoa voidaan edelleen parantaa ja hyvän kierre on valmis. Hyviä kierteitä todella tarvitaan, jotta liikenteen päästövähennystavoitteet saavutetaan.

Tutkija Hanna Mela, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Tutkija Johanna Mäkinen, Tampereen yliopisto

Lisää aiheesta

Lähteet

  • Fölix-palvelu (Viitattu 15.11.2019)
  • Haverinen, P. 2019. Maksuttoman joukkoliikenteen kokemukset Pieksämäeltä. Sähköpostihaastattelu, 21.8.2019.
  • Kyläkyyti-palvelu (Viitattu 15.11.2019)
  • Laakso, S. 2017. Bussiloikka, Jyväskylä. Aalto-yliopiston julkaisusarja Crossover 10/2017.
  • Liikennevirasto. 2018. Henkilöliikennetutkimus 2016. Liikenneviraston tilastoja 1/2018. 113 s.
  • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. 2017. LIPASTO yksikköpäästöt -tietokanta. (Viitattu 15.11.2019)
  • Vaahtera, A., Pitkämäki, A., Hjelt, M., Saario, M. 2015. Vihreän talouden kokeilu- ja kehittämishankkeiden arviointi. Ympäristöministeriö raportteja 15/2015. 93 s.
  • Vaismaa, K., Huhta, R., Mäntynen, J., Rantala, T., Jaakola, H., Molino, M. & Airaksinen, S. 2017. JEE: Käyttäjälähtöinen Joukkoliikenne. WSP Finland
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.