Yhdenmukainen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta kaikille Suomen kunnille kehitteillä

RSS
8.1.2020 Johannes Lounasheimo

Suomessa kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ovat vuosien varrella tehneet useat eri toimijat varsin ansiokkaasti. Päästöt eivät ole kuitenkaan olleet vertailukelpoisia eri laskentojen välillä, koska eri toimijoiden laskentamenetelmät ovat poikenneet toisistaan. Kuntien päästöjen seuranta ja vertailu vaativat laskennan johdonmukaisuutta, minkä vuoksi Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on päätetty kehittää yhdenmukainen laskentatapa kaikille Suomen kunnille.

Tässä päästölaskentoja käsittelevän blogisarjan toisessa osassa kerron kehitteillä olevista ratkaisuista. Mitä tulosten taakse kätkeytyy? Minkälaisin tiedoin ja oletuksin päästötiedot tuotetaan? Laskennan erilaisia vaihtoehtoja olen avannut yleisemmällä tasolla edellisessä blogikirjoituksessani.

Käyttöperusteisesta laskennasta Suomen standardi

SYKEn kevääseen 2020 jatkuvassa kehitystyössä luomme pohjan yhdenmukaiselle kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskennalle ja tuotamme päästötulokset kaikille Suomen kunnille vuosille 2005–2017. Jatkossa tulokset päivitetään vuosittain. Työ saa rahoitusta Ympäristöministeriöltä (ALas-hanke) sekä Life IP Canemure-hankkeesta. Laskentaa tullaan kehittämään ja päivittämään Suomen ympäristökeskuksen hankkeissa myös jatkossa.

Nyt luotavassa käyttöperusteisessa laskentamallissa osa toiminnoista lasketaan alueellisesti ja osa kulutuksen perusteella. Lähtötietojen osalta käytämme mahdollisimman paljon paikallista dataa. Toisaalta osa päästöjen laskennasta perustuu mallinnukseen ja erilaisiin allokointitapoihin, joilla koko maan päästöt jaetaan kuntatasolle.

Työn keskeisenä tavoitteena on avata laskennassa käytetyt mallit, koodit ja muut tiedot mahdollisimman laajasti myös muiden hyödynnettäväksi. Laskennan tulokset, aineistot ja menetelmät ovat saatavissa työn valmistuttua Hiilineutraalisuomi.fi -verkkopalvelussa.

Tieliikenteen laskentaan oikeudenmukaisempi vaihtoehto

Tieliikenteen päästöjen osalta Suomessa on hyvä tilanne, sillä kunnittaiset päästöt tuotetaan osana Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n Lipasto-laskentajärjestelmää. Laskenta kattaa kaiken kunnan rajojen sisäpuolella tapahtuvan tieliikenteen. Tämä alueperusteinen malli on kuitenkin koettu ongelmalliseksi etenkin kunnissa, joita halkoo yksi tai useampi valtaväylä. Kunnan päästöt voivat näissä tapauksissa koostua suurelta osin tieliikenteestä, ja mahdollisuudet vaikuttaa ohi kulkevan liikenteen päästöihin ovat rajalliset.

SYKEn mallissa laskemme tieliikenteen päästöt uudella, kuntien ja kuntalaisten toimenpiteet paremmin huomioon ottavalla tavalla. Henkilöautojen ja moottoripyörien laskenta perustuu jatkossa kuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen ominaisuuksiin ja niiden keskimääräiseen vuosittaiseen ajosuoritteeseen. Näkökulma on kulutusperusteinen, eivätkä kunnan rajat vaikuta päästöihin.

Muun tieliikenteen osalta alueperusteista laskentaa muokataan niin, että läpiajoliikenne ei näy kunnan päästöissä. Lisäksi laskennassa huomioidaan kunnan ajoneuvokanta, jolloin esimerkiksi sähköbussien hankinta vaikuttaa tuloksiin.

Useiden päästölähteiden arviointi tarkentuu

Rakennusten lämmityksestä aiheutuu merkittävä osa Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöistä, joten tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sähkö-, öljy- ja puulämmitysmuotojen päästöjen laskennassa hyödynnämme tietoja vuotuisista lämmitystarpeista sekä siitä, minkälaisia rakennuksia kunnassa on. Rakennuksia koskevat rekisteritiedot ovat osin virheellisiä, mutta Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat korjanneet aineistoja laskentaamme varten.

Sähkölämmityksen kulutus on suurimmillaan talvikuukausina, jolloin sähköntuotannon päästöt ovat korkeammat kuin keskimäärin vuoden aikana. Tämän vuoksi laskemme jatkossa sähkönkulutuksen päästöt kuukausitasolla. Uudistuksella pyrimme siihen, että tulokset vastaavat aiempia laskentoja paremmin todellisuutta.

Työkoneiden päästöjen laskenta on perustunut aiemmin pääosin kevyen polttoöljyn myyntitietoihin. SYKEn mallissa käytämme ilmansaastemalli FRES:n mukaan tehtävää laskentaa, jossa Suomen työkoneet (VTT/TYKO) jaetaan kunnille maankäyttö-, tie- ja väestötietoihin perustuen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Helsingin osalta työkoneiden päästöjen nelinkertaistumista, kun muun muassa rakennustyökoneet tulevat paremmin näkyviin.

Kokonaan uusina päästöinä tuomme laskentaan mukaan fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut), joita syntyy erityisesti kylmä- ja ilmastointilaitteiden käytöstä. F-kaasujen osuus Suomen päästöistä on hieman yli kaksi prosenttia.

Päästökehitystä voi tarkastella monesta näkökulmasta

SYKEn käyttöperusteinen laskenta on tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti Hinku-verkoston kuntia, jotka ovat sitoutuneet 80 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on asetettu koskemaan Hinku-kuntien käyttöperusteisia päästöjä ilman päästökauppaan kuuluvan teollisuuden polttoainekäyttöä. Myös teollisuuden koko sähkönkulutus ja jätepäästöt jäävät Hinku-tavoitteen ulkopuolelle. Tieliikenteelle käytetään yllä kuvattua uutta laskentamallia ja lisäksi tuulivoiman tuotannosta lasketaan päästöhyvityksiä.

Kuntien kasvihuonekaasupäästöt lasketaan lähtökohtaisesti näiden niin sanottujen Hinku-laskentasääntöjen mukaan, mutta kansainvälisen vertailtavuuden takaamiseksi myös ilman niitä. Tällä tavoin kunnat voivat tarkastella päästökehitystään niin, että kaikki päästöt otetaan huomioon, ja esimerkiksi ilman tuulivoimakompensaatiota. Tieliikenteen osalta raportoidaan myös Lipasto-mallin alueperusteiset päästötiedot.

Päästöjen seurannalle on jatkossakin erilaisia vaihtoehtoja, mutta nyt niiden taakse saadaan yksi läpinäkyvä laskentamalli, jolla tuotetaan vertailukelpoiset päästötiedot kaikille Suomen kunnille. Keskitetty lähtötietojen keruu ja päästölaskenta on kustannustehokasta, ja jos päästölaskennan kansainväliset laskentasäännöt muuttuvat, onnistuu aikasarjojen päivittäminen helposti.

Erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Kommentit (4 kommenttia)
Scientist
11.2.2020
klo 8.26
Helenin päästöt olivat v. 2018 3,1 milj CO2 tonnia. Tästä tulee asukasta kohti vajaa 5 tonnia päästöä. Miksi tämä ei näy Helsingin luvuissa. Onko laskettu muulla perusteella ? Jos laskettu koko maan keskiarvojen perusteella, ei kannusta muutokseen.
Waleksei
11.2.2020
klo 10.10
Laskenta antaa kuntalaisten toiminnasta sikäli väärän kuvan, että teollisuus suljetaan railakkaine päästöineen ulos - riippumatta siitä, kuinka suuren osan kuntalaisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista kyseinen teollisuus tuottaa. Esimerkiksi, jos kotikuntani
Ilomantsi olisi pellettitehtaan sijasta onnistunut agressiivisella elinkeinopolitiikalla hankkimaan kuntaan sellutehtaan, joka nykylaskennan mukaan on hiilineutraalia teollisuutta, ja jokainen kuntalainen saisi toimeentylonsa sellutehtaasta, saisi tehdas tuottaa
miljoona tonnia hiilidioksidipäästöä ja hakata kaikki Pohjois-Karjalan metsät aukoksi, ja silti kuntalaiset saavuttaisivat päästötavoitteet - jos kaikki hankkisivat sähköauton ja Pappilanvaaralle perustettaisiin tuulivoimapuisto näitä autoja varten. Eikö tässä
ole mitään heikkoutta, edea tilastotieteellisessä mielessä, tai edes hiukan kiinnostavaa, niin että kannattaisi tilastoida ja vertailla myös oikeat, todelliset päästöt, päästökauppa ja muu teollusuuden viherpesu unohdettuna? Kysyn vaan
Johannes Lounasheimo
11.2.2020
klo 10.27
Scientist, Helenin päästöistä Helsingille lasketaan suoraan kaukolämmön osuus. Sähkö sen sijaan menee osaksi Suomen sähköntuotannon päästöjä. Kuntien sähkönkulutuksen päästöt lasketaan valtakunnallisella sähkön päästökertoimella.
Johannes Lounasheimo
11.2.2020
klo 10.30
Waleksei, hyviä pointteja. Päästöt lasketaan kunnille myös niin, että mukana ovat kaikki teollisuuden päästöt. Tavoitteena on tuoda myös maankäyttösektori ja metsien hiilivaraston muutokset mukaan laskentaan jollain aikavälillä.