© Adobe Stock
Suomen ympäristökeskuksen tiedote 4.8.2023
Alueellinen ilmastotyö tukee merkittävästi etenkin pienten kuntien taloutta. Vähähiilisyyteen tähtäävät investoinnit voivat samaan aikaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisätä alueellista elinvoimaisuutta. Erilaisten talous- ja ympäristövaikutusten arviointia helpottamaan on nyt laadittu maakunnalliset, ympäristölaajennetut talousmallit.
Paikallisia talousvaikutuksia ja globaaleja ympäristövaikutuksia
Alueellisten ilmastotoimenpiteiden ympäristö- ja aluetalousvaikutukset poikkeavat toisistaan. Rajalliset taloudelliset resurssit on kohdistettava kustannustehokkaasti kohteisiin, joiden päästövähennyspotentiaalit ja aluetalousvaikutukset ovat suuret.
Väre- ja Kahina-hankkeissa laadittujen maakunnallisten ympäristölaajennettujen talousmallien avulla pyritään monipuolistamaan erilaisten alueellista elinvoimaisuutta edistävien sekä kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien investointien ympäristövaikutusten arviointia.
Ympäristövaikutukset tarkoittavat investoinnin aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä investoinnin toteuttamisen edellyttämää luonnonvarojen käyttöä. Ympäristövaikutusten arvioinneissa on tärkeää huomioida oman alueen lisäksi myös vaikutukset muualla Suomessa sekä ulkomailla.
Investointien vaikutukset vaihtelevat suuresti
Tutkimuksissa arvioidut investoinnit sisälsivät tuulivoimahankkeita, energiaa varastoivan pumppuvoimalan, uuden kaava-alueen rakennusten rakentamista. Lisäksi mukana oli pienen mittakaavan uusiutuvan energian investointeja kuten aurinkosähkö, maalämpöpumppu ja ilmalämpöpumppu.
Tarkastellut kokonaisuudet vaihtelevat kokoluokaltaan merkittävästi, minkä vuoksi ympäristövaikutusten osalta toimenpiteitä arvioitiin myös kasvihuonekaasupäästöjen ja materiaalien käytön intensiteeteillä sekä talousvaikutusten osalta työllisyyskertoimilla. Lisäksi laskettiin investoinneista seuraavat kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverokertymät.
Merkittävimmiksi investointikohteiksi nousevat tuulivoimahankkeet, joiden vaikutukset aluetalouteen kuten työllisyyteen ja verokertymään voivat olla etenkin pienissä kunnissa suuret. Tuulivoimaloiden käytönaikaiset päästövähenemät kotimaassa ovat selvästi suuremmat kuin investointivaiheen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kotimaassa ja ulkomailla. Sen sijaan esimerkiksi aurinkosähköinvestointien päästövaikuttavuus on heikompaa, mutta toisaalta asennustoiminta työllistää paljon.
Investointien aluetalousvaikutuksia määrittää olennaisesti se, missä määrin investointiin liittyviä tavaroita ja -palveluita voidaan hankkia omalta alueelta.
Tavoitteena hiilineutraali kunta
Tulokset on saatu Pohjois-Suomessa toteutetuissa ”Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla” (Väre) ja ”Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi” (Kahina) -hankkeissa, joissa tarkasteltiin vähähiilisyyteen pyrkivien investointien ympäristö- ja aluetalousvaikutuksia.
Suomen ympäristökeskus (Syke) on koordinoinut Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston toimintaa vuodesta 2008 lähtien. Kansallisen koordinaatiotyön ohella Syke on ollut toteuttamassa useita alueellisia kehityshankkeita, joissa keskiössä on ollut alueellisen ilmastotyön ohella alueiden elinvoimaisuuden kehittämisen tukeminen.
Maakuntien kulutusperäiset päästöt ovat suuret
Investointien vaikutusarviointien lisäksi tutkimushankkeissa tarkasteltiin maakuntien kulutusperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä sekä luonnonvarojen käyttöä. Verrattuna alueellisen ilmastotyön seurantaa varten ylläpidetyn alue- ja käyttöperäisen ALas-laskentajärjestelmän (Hiilineutraalisuomi.fi) Hinku-päästöihin maakuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat selkeästi suuremmat molemmissa maakunnissa.
Kulutusperäinen päästöjen tarkastelu mahdollistaa alueellisen toiminnan globaalien ympäristövaikutusten arvioinnin. Kulutuskäyttäytymisemme globaalien ilmastovaikutusten todentamisen vuoksi kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa olisi syytä toteuttaa myös jatkossa.
Hankkeissa toteutettu mallikehitys toimi pohjana kuntatason kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennalle.
Linkkejä
Lisätietoja
- Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi