© AdobeStock
Jätevedenpuhdistamot ja vesilaitokset tarjoavat monia hyviä mahdollisuuksia kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin. Laitokset voivat tehdä merkittäviä energiatekoja esimerkiksi ottamalla lämpöä talteen jätevedestä, tuottamalla biokaasua lietteestä ja hyödyntämällä aurinkoenergiaa.
Canemure-hankkeen uusin Best Practices -julkaisu esittelee hyviä käytäntöjä jätevedenpuhdistamojen ja vesilaitosten energian säästömahdollisuuksista sekä esimerkkejä suomalaisista hyvistä käytännöistä.
Lämpö talteen
Monilla puhdistamoilla otetaan jo talteen jäteveden, ilmanvaihdon ja laitteistojen lämpöä lämpöpumpuilla ja lämmönvaihtimilla. Lämpö voidaan hyödyntää paikallisesti puhdistusprosessissa tai puhdistamorakennusten lämmityksessä. Se voidaan myös myydä kaukolämpöverkkoon.
”Vedessä on ympäri vuoden runsaasti hukkalämpöä, jonka hyödyntämistä helpottaa se, että veden määrä ja lämpötila ovat ennustettavissa eivätkä vaihtele nopeasti. Tällaisessa ympäristössä lämmön talteenotto lämpöpumpuilla on hyvin tehokasta ja kannattavaa. Esimerkiksi Turun seudun puhdistamolla yhdellä sähköenergiayksiköllä saadaan tuotettua kolme yksikköä kaukolämpöä ja kaksi yksikköä kaukojäähdytystä”, sanoo kehitysinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskuksesta.
Monilla puhdistamoilla otetaan lämpöä talteen myös ilmanvaihdosta ja jäteveden ilmastusprosessissa syntyvästä hukkalämmöstä.
Jätelietteestä biokaasua ja lannoitteita
Puhdistamolietteestä kannattaa ottaa energia ja ravinteet talteen. Biokaasuntuotannolla on monilla puhdistamoilla mahdollista kattaa jopa noin 50–70 prosenttia prosessin energiantarpeesta.
Oman käytön sijaan biokaasu voidaan käyttää myös liikennepolttoaineena. Kotimainen päästötön liikennepolttoaine parantaa Suomen kauppatasetta ja työllisyyttä sekä auttaa tehokkaasti laskemaan liikenteen päästöjä.
Suomessa noin 70 prosenttia puhdistamolietteestä mädätetään. Prosessin tuloksena saadaan biokaasua, typpituotteita teollisuudelle sekä lannoitetuotteita viherrakentamiseen ja maatalouteen.
Tutustu julkaisuun
Lisätietoa
- kehitysinsinööri Jarmo Linjama, Suomen ympäristökeskus etunimi.sukunimi@syke.fi