Hyppää sisältöön

Kierrätysbetonin hiilensidontapotentiaalia tutkitaan Turun Topinpuistossa

Uutinen 4.11.2021 klo 16.11

CO2ncrete Solution -hanke selvittää, miten betoni sitoo hiiltä itseensä. Selvityksessä tarkastellaan Suomen betonikannan muodostaman hiilivaraston suuruutta ja betonin kierrätysvaiheen mahdollisuuksia toimia hiilinieluna ja -varastona. Tulosten avulla autetaan kuntia hillitsemään ilmastonmuutosta.

Con2Crete Solution -hanke selvittää, miten betoni sitoo hiiltä itseensä. © Kuva: Tommi Kekkonen.

Betonin kierrätyksellä voidaan sitoa hiiltä

Sementtiä käytetään betonin sideaineena, jonka valmistuksessa vapautuu hiilidioksidia kemiallisessa reaktiossa. Reaktiota kutsutaan kalsinoinniksi, ja se aiheuttaa nykyisellään betonin valmistuksen päästöistä noin 70 %. Tämä lopputuote ei ole kuitenkaan pysyvä, sillä ilman hiilidioksidi pyrkii reagoimaan valmiin betonin kanssa ja sitoutumaan tähän pysyvästi. Tätä ilmiötä kutsutaan karbonatisaatioksi.

”Selvitimme Foreconin tekemän tarkan ja perusteellisen betonikanta-analyysin pohjalta Suomen betonikannan sitoman hiilen määrän. Selvityksessä laskettiin myös rakennuskannasta puretun betonin määrä, josta saatiin sitten johdettua kierrätysbetonin määrä Suomessa”, kertoo CO2ncrete Solution -hankkeen projektipäällikkö Tommi Kekkonen Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä.

Selvityksestä käy ilmi, että Suomessa käytössä olevaan betonikantaan on sitoutunut tällä hetkellä hiilidioksidia noin 5,5 miljoonaa tonnia. Varaston kasvu eli hiilinielu on noin 100 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa, joka vastaa noin 10 % Suomen sementtiteollisuuden vuotuisista päästöistä.

”Suoritimme samanlaisen analyysin myös kymmenelle suurimmalle Hinku-kunnalle, jotta arvot saatiin asetettua alueelliseen kontekstiin”, kertoo Kekkonen. ”Kuntien olemassa olevien betonikantojen vuotuinen hiilinielu on kaupungin koosta riippuen noin 1 000–4 000 tonnia hiilidioksidia. Purettavan betonin hiilensidontapotentiaali on suurin piirtein saman verran, joten optimoiduilla kierrätystavoilla voitaisiin sitoa huomattavia määriä hiiltä.”

Suomessa käytössä olevaan betonikantaan on sitoutunut tällä hetkellä hiilidioksidia noin 5,5 miljoonaa tonnia. © Kuva: Betoniteollisuus Ry.

Betonin hiilensidontapotentiaalia tutkitaan Topinpuistossa

Rakennukset puretaan niiden tullessa käyttöikänsä loppuun. Purkuvaiheessa betoni murskataan, jolloin paljastuu runsaasti karbonatisoitumatonta pinta-alaa, jonka kanssa hiilidioksidi voi reagoida. Betonia puretaan vuosittain yli 1,5 miljoonaa kuutiota, jolloin tällaisen betonimäärän hiilensidontapotentiaali on noin 165 000 tonnia hiilidioksidia.

Kierrätysbetonilla on suuri hiilensidontapotentiaali, mutta aihetta on tutkittu varsin vähän. Tutkiminen on tärkeää, koska pelkästään murskaamalla ja käyttämällä tai varastoimalla betonia sellaisenaan ei hiiltä saada välttämättä sidottua suurinta mahdollista määrää. Betonipinnan tulee olla kosketuksissa ilman hiilidioksidin kanssa, jotta karbonatisoituminen pääsee tapahtumaan.

Kierrätysbetonin hiilensidontapotentiaalin tutkimisen edistämiseksi on Topinpuiston Kierrätyskeskukseen pystytetty tutkimusympäristö yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuollon ja Ekopartnereiden kanssa. Alueella mitataan hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa sekä kosteutta eri syvyyksillä neljästä erilaisesta betonimurskekasasta.

Kierrätysbetonilla on suuri hiilensidontapotentiaali, mutta aihetta on tutkittu varsin vähän. © Kuva: Tommi Kekkonen.

Karbonatisoitumisen olosuhteisiin vaikutetaan suojaamalla kasoja suoralta sateelta sekä seulomalla kasoista pienikokoiset kappaleet pois ilmankierron parantamiseksi. Mittausta jatketaan vuoden ympäri, minkä jälkeen kasojen kaikista mittaussyvyyksistä mitataan tunnettujen betoninäytteiden hiilipitoisuus. Olosuhdeseurannalla saadaan tietoa karbonatisoitumisesta erilaisissa murskekasoissa. Tätä tietoa käytetään jatkossa erilaisten sovellusten mallinnuksiin.

”Topinojalta saadaan ensimmäiset tulokset jo tämän vuoden puolella. Sitten jutellaan ja pohditaan kuntien kanssa, miten kierrätysbetonia voitaisiin käyttää erilaisissa sovelluksissa siten, että se pystyisi käyttämään hiilensidontapotentiaalinsa mahdollisimman hyvin”, sanoo Kekkonen, ”Tavoitteena on myös löytää uusia pilottikohteita, joissa optimoitaisiin ja mitattaisiin hiilensidontaa käytännössä.”

Lisää aiheesta

Lisätietoja

  • toimitusjohtaja Jussi Mattila, Betoniteollisuus ry, puh. 0400 637 224, etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
  • tuoteryhmäpäällikkö Tiina Kaskiaro, Rakennustuoteteollisuus ry, puh. 050 466 0297, etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
  • projektipäällikkö Tommi Kekkonen, puh. 050 350 8820, etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

  • Tulosta sivu