Hyppää sisältöön

Kirjastojen hiilijalanjälki on mitattu ensimmäistä kertaa

Uutinen 4.3.2021 klo 11.59
Oulun pääkirjasto
Oulun pääkirjasto

Kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hankkeen tiedote 3.3.2021

Syksyllä 2020 tehtyyn tutkimukseen osallistui 13 erikokoista pilottikirjastoa ympäri Suomen. Energiankulutus osoittautui mittausten perusteella suurimmaksi kirjastojen hiilijalanjälkeä kasvattavaksi tekijäksi. Tähän kirjastot eivät voi itse juurikaan vaikuttaa, vaan suurin vastuu asiasta on kuntapäättäjillä.

Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, kuinka suuri on kirjaston hiilijalanjälki, mistä tekijöistä se koostuu ja mitä eroja erikokoisilla kirjastoilla on. Tulosten perusteella suurin hiilijalanjälkeä kasvattava tekijä on energiankulutus. Kirjastojen päästöistä noin kaksi kolmasosaa aiheutuu toimitilojen lämmityksestä ja sähkönkulutuksesta. Näiden lisäksi esimerkiksi aineiston elinkaarella, kierrolla ja muovituksella on vaikutuksensa hiilijalanjälkeen.

”Hankittaviin nidemääriin, aineiston muovitukseen ja poistokirjojen käsittelyyn voidaan vaikuttaa jokaisessa kirjastossa, mutta tutkimustulosten perusteella näillä teoilla kirjastot eivät voi merkittävästi vähentää hiilijalanjälkeään. Vastuu yleisten kirjastojen ympäristövaikutuksista jääkin suurelta osin isännöitsijöille, tilakeskuksilla ja kuntapäättäjille”, sanoo tutkimuksen toteuttaneen Yleisten kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hankkeen hankejohtaja Harri Sahavirta.

”Viesti kuntapäättäjille näin kunnallisvaalien alla onkin selvä: jos kunnan palveluiden ympäristövaikutuksia halutaan pienentää ja kansalliset hiilineutraaliustavoitteet aiotaan saavuttaa, on katse kiinnitettävä kunnan hallitsemien kiinteistöjen ja tekniikan kulutukseen ja kuntoon. Ne ovat merkittävässä roolissa hiilineutraaliuden tavoittelussa.”

Ensimmäistä kertaa syksyllä 2020 toteutettuun yleisten kirjastojen hiilijalanjälkimittauksen tiedonkeruuseen ja oman kirjastonsa hiilijalanjälkilaskentaan osallistui 13 pilottikirjastoa ympäri Suomen, pienistä kunnankirjastoista suuriin kaupunginkirjastoihin. Pilottikirjastoissa kerättiin kirjastojen ja asiantuntijoiden yhteistyönä tietoja kirjastojen tilojen, logistiikan ja toiminnan päästöistä vuodelta 2019. Kansallisen tason laskennassa hyödynnettiin kirjastojen keräämien tietojen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämiä yleisten kirjastojen tilastoja vuodelta 2019. Laskelmien rajaukset tehtiin kirjastojen arvoketjun mukaisesti, kansainvälistä GHG-protokollaa noudattaen.

Yleisten kirjastojen hiilijalanjäljeksi vuonna 2019 saatiin 32 000 tonnia CO2- ekvivalenttia. Tulos saatiin käyttämällä pääosin mittaajakirjastojen laskelmista saatuja keskiarvoja sekä osin suoraan tilastotietoja ja päästökertoimia (kirjat ja e-kirjat). Mittaajakirjastojen hiilijalanjälkien keskiarvo vaihteli välillä 30–420 t CO2 e riippuen kirjaston koosta.

Hiilijalanjälkitutkimus on osa Yleisten kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hanketta, joka on Helsingin kaupunginkirjastojen hallinnoima ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kansallinen tutkimus- ja koulutushanke (2020–2021). Hankkeen tarkoituksena on edistää kirjastojen ympäristötietoisuutta, hiilineutraaliutta ja jakamistaloutta. Lisätietoa hankkeesta saa sen verkkosivuilta osoitteesta www.kirjastot.fi/vihreakirjasto. Hiilijalanjälkilaskelmat on toteuttanut hankkeen asiantuntijakumppani Positive Impact.

Tutkimuksesta ja sen tuloksista kertova selvitys Kirjastot matkalla hiilineutraaliin jakamistalouteen on nyt julkaistu ja siihen voi tutustua hankkeen verkkosivuilla osoitteessa

Lisätietoja

Hankejohtaja Harri Sahavirta, harri.sahavirta@hel.fi
Hankekoordinaattori Leila Sonkkanen, leila.sonkkanen@hel.fi


  • Tulosta sivu