ICT-päätelaitteita ja sähköelektroniikkaa kierrätyskeskuksessa. © Kai Widell
Tieto- ja viestintäteknologioiden avulla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä korvaamalla tuotteita palveluilla ja liikkumista etäyhteyksillä sekä tehostamalla teollisia tuotantoprosesseja. Toisaalta ICT-ala itse sekä käyttää yhä enemmän sähköenergiaa ja neitseellisiä raaka-aineita, että tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä ja ongelmajätettä. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 yli viidesosa maailmassa kulutettavasta energiasta tulee ICT-alan kulutuksesta.
Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia mobiilidatan käyttäjiä. Mobiilidatan toimittamiseksi tarvitaan infrastruktuuria, joka on tavalliselle kuluttajalle lähes näkymätön. ICT-päätelaitteisiin, kuten tietokoneisiin ja puhelimiin, samoin kuin esimerkiksi datakeskuksiin kuluu paljon materiaaleja ja materiaalivirtojen ennustetaan yhä kasvavan. On tarpeen lisätä ymmärrystä alan ilmastovaikutuksista, jotta kuluttajat hankkisivat ympäristöystävällisempiä laitteita sekä käyttäisivät ja kierrättäisivät niitä ympäristön huomioon ottaen.
Kuluttajilla keskeinen rooli päätelaitteiden ympäristöystävällisemmässä kuluttamisessa
Suomen ympäristökeskuksen tekemän päätelaitteiden ympäristövaikutuksia käsittelevän selvityksen mukaan kuluttajat ovat keskeisessä roolissa päätelaitteiden päästöjen vähentämisessä koko niiden elinkaaren aikana.
”Kuluttajille jää suuri vastuu päätelaitteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Siksi kuluttajien tietoisuutta ja ymmärrystä päätelaitteiden ympäristökysymyksistä on lisättävä päätelaitteen elinkaaren kaikkien vaiheiden osalta”, sanoo erityisasiantuntija Janne Pesu Suomen ympäristökeskuksesta.
”Kestävämpiä kulutustottumuksia ohjaavaa tietoa ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi saatavilla, joten kuluttajia ei voida vastuuttaa kohtuuttomasti. Yrityksillä ja julkisella sektorilla on myös vastuu ohjata kuluttajia ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin”, jatkaa Pesu.
SYKEn selvityksen mukaan kuluttajan ympäristömyönteisistä toimista tärkeimpiä ovat:
- hankkia vastuullisesti tuotettuja laitteita,
- olla tietoinen, miten voi vähentää laitteen käytön aikaista energian kulutusta sekä
- käyttää laitetta optimaalisen kauan ja viedä laite siihen soveltuvaan kierrätyspisteeseen elinkaaren lopussa.
Sähkö- ja elektroniikkaromu kasvaa maailman jätevirroista nopeimmin, jopa lähes seitsemän prosenttia vuodessa, mutta käytettyihin laitteisiin sisältyvistä harvinaisista maametalleista vain yksi prosentti saadaan kiertoon. Myös yrityksillä on vastuu ohjata Suomessa käytettävien ICT-päätelaitteiden ympäristövaikutuksia.
”Yritykset voivat esimerkiksi asettaa hankintakriteerejä laitteiden tuottajille ja alihankkijoilleen”, sanoo tutkija Jáchym Judl Suomen ympäristökeskuksesta.
Suurin osa ICT-päätelaitteista tuotetaan Suomen ulkopuolella. On tärkeää vaikuttaa päätelaitteiden vastuulliseen tuotantoon ja materiaalien kierron tehostamiseen myös EU:ssa sekä laajemmin kansainvälisesti.
”Lisäksi kuluttajien tietoutta lakisääteisistä oikeuksista, kuten EU:n määräämästä kahden vuoden virhevastuusta ja ympäristömerkeistä on lisättävä”, sanoo erikoistutkija Susanna Horn Suomen ympäristökeskuksesta.
Sähköverkon älykkäät ratkaisut mahdollistavat uusiutuvan energian käytön
Digitaalisilla ratkaisuilla on keskeinen rooli, kun yhteiskunta korvaa fossiiliset polttoaineet uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalla sähköntuotannolla. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n energia-alan digitalisaatiota koskevan selvityksen mukaan Suomessa on saatavilla ja kehitteillä monipuolinen valikoima ICT-sovelluksia, joilla voidaan parantaa energiatehokkuutta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Päästövähennysten kannalta yhteiskunnan sähköistyminen vaatii tehokkaita mittaus- ja ohjausjärjestelmiä sekä päästövaikutusten arviointimenetelmien kehittämistä. VTT:n selvityksen mukaan ICT-laitteiden sekä ohjelmistojen datankulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta varmistetaan, että ICT:n sähkönkäyttö ei kasva hallitsemattomasti tulevaisuudessa ja etteivät sovellukset kuormita verkkoja tarpeettomasti.
Tutkittua tietoa kaivataan
ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista on saatavilla niukasti tietoa. Nyt julkaistut suomalaiset selvitykset auttavat ymmärtämään paremmin digitalisaation myönteisiä ja kielteisiä ympäristövaikutuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö tilasi selvitykset osana ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian valmistelua. Tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa ja suositella keinoja, joilla vaikutuksia voidaan hallita.
Lisää aiheesta
Lisätietoja
- tutkija Jáchym Judl, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1227, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- erikoistutkija Susanna Horn, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 2124, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- erityisasiantuntija Janne Pesu, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1405, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi