Uutinen 10.2.2021 klo 11.08
Joensuun kaupungin ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Ilmastokorttelit-hanke päättyy Pohjois-Karjalassa keväällä. Hankkeessa on kokeiltu asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa toimia, joilla Joensuun alueen päästöjä voidaan vähentää.
”Hankkeen toimet ovat osa Joensuun kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tavoitetta olla hiilineutraali maakunta vuoteen 2040 mennessä”, kertoo Ilmastokorttelit-hankkeen koordinaattori Saara Ihanamäki.
Hankkeeseen valittiin mukaan avoimen haun perusteella viisi joensuulaista ryhmää. Mukana oli taloyhtiö, urheilupuisto, koulu, asukasyhdistys ja muutamia järjestöjä. ”Valintakriteereinä oli paikallisuus ja halu tehdä ilmaston puolesta päästövähennyksiä, suoraan tai välillisesti”, Ihanamäki sanoo. Kaikki kokeilut räätälöitiin korttelien asukkaiden tai seuran jäsenten toiveiden mukaan.
Ilmastokorttelit-hankeorganisaatio huolehti myös Joensuun kaupungin ilmastokumppanuusverkoston sisäisestä viestinnästä. ”Lisäksi loimme pk-yrityksille materiaalipankin ja kouluille opetuspaketteja. Erilaisia tapahtumia järjestettiin kymmeniä.”
Taloyhtiössä ihastuttiin yhteiskäyttöpyörään
Kolmen vuoden aikana Joensuun seudulla toteutettiin lukuisia kokeiluja, joista jokainen suunniteltiin yhdessä alueen ihmisten kanssa ruohonjuuritasolla. Yksi ideoista oli taloyhtiölle hankittu sovellus, jonka kautta asukkaat pystyivät myymään, ostamaan ja lainaamaan tavaroita.
”Taloyhtiön yhteiskäyttöön hankittiin myös sähköavusteinen kuormapyörä, johon asukkaat ihastuivat niin, että taloyhtiö osti oman kokeilun jälkeen”, Ihanamäki sanoo. Lisäksi taloyhtiössä kokeiltiin kuukauden verran erilaisia vihreitä elämäntapoja, kuten kasvisruokavaliota. ”Konsulttiyritys laski asukkaiden arjen hiilijalanjäljen ennen kokeilua ja sen jälkeen.”
Pipolätkäturnauksella rahaa suon ennallistamiseen
Mehtimäen urheilupuistosta hankkeeseen osallistui useita urheiluseuroja. Yksi paikallisesti eniten kiinnostusta herättäneistä tempauksista oli Save Pond Hockey -pipolätkäturnaus. Mukana oli tavallisia kiekkoilijoita, paikallinen ammattijääkiekkojoukkue ja paikallisia yrityksiä.
”Turnauksessa kerättiin Save Pond Hockey ry:n kautta rahaa luonnonsuojelukohteeseen: turvetuotantoalueena toimineen Murtosuon ennallistamiseen”, Ihanamäki kertoo. Osallistujat kiittelivät projektin konkreettisuutta ja avointa viestintää. ”Ihmisille on todella tärkeää tietää, mihin lahjoitetut rahat menevät.”
Puistoon istutettiin 400 puuta
Yksi hankkeen konkreettisista tuloksista on Karhunmäen asukasyhdistyksen ja alueen asukkaiden kanssa suunniteltu puisto. Asukkaat valitsivat puistoon sopivia puulajeja ja kaikkien yhteiseen käyttöön monitoimikuntoilulaitteen. ENO-verkkokoulun kanssa organisoitu puiden istutuspäivä oli menestys.
”Lapset ja aikuiset istuttivat pienryhmissä 400 metsäpuun taimea, kuten koivuja, mäntyjä, pihlajia ja lehtikuusia”, Ihanamäki sanoo. Puistoon valittiin tarkoituksella puita, jotka tuovat alueelle väriä ruska-aikana. ”Lisäksi puistosta tehtiin lajikartta, jota koulut voivat hyödyntää lajintunnistuksessa.”
Mielekäs tekeminen motivoi ilmastotekoihin
Kaikki kokeilut osoittivat, että mielekäs tekeminen kannustaa ja motivoi ilmastotekoihin. ”Oli ilo huomata, miten paljon meiltä löytyi esimerkiksi joukkueurheiluseuroja, jotka haluavat muuttaa toimintaansa ilmasto- ja ympäristömyönteisemmäksi”, Ihanamäki toteaa.
Ilmastotekoja lähestyttiin omien mielenkiinnon kohteiden kautta myös taloyhtiössä. Asukkaat saivat muun muassa miettiä, miten piha-alueen lajien monimuotoisuutta voitaisiin tukea kasvien viljelyllä niin, että suojellaan esimerkiksi siilejä ja hyönteisiä.
”Samalla asukkaat huomasivat, että ilmastoteot eivät välttämättä tarkoita jostakin luopumista”, Ihanamäki korostaa. ”Ilmastoteot voivat myös tuoda omaan elämään sisältöä ja lisää itselle mielekkäitä asioita.”
Lue lisää Ilmastokortteli-hankkeen käytännön teoista!