Ilmastotyö vahvistaa alue- ja kuntataloutta ja työllisyyttä

© AdobeStock

Suomen ympäristökeskus, artikkeli on julkaistu Lapin Kansassa 11.4.2021

Sitran maaliskuussa julkaiseman Tulevaisuusbarometri 2021 mukaan hyvinvointivaltio, työllisyys ja ympäristö ovat suomalaisille hyvin tärkeitä. Talouskysymykset korostuvat erityisesti kuntavaalien äänestyspäätöksissä. Iso joukko vastanneista pitää talouteen liittyviä vaaliteemoja tärkeämpinä kuin ilmastonmuutoksen hillintää tai luontokadon pysäyttämistä. Kyselyyn vastasi 3 800 henkilöä eri puolilta Suomea.

Kysely osoittaa, että suomalaiset eivät miellä ilmastotyötä kuntataloutta ja työllisyyttä vahvistavaksi tekijäksi. Suomen ympäristökeskuksen SYKEn selvitykset ja kerätty tutkimusaineisto osoittavat kuitenkin, että uusiutuvan energian investoinneilla sekä rakennusten energiatehokkuutta ja vähähiilistä liikkumista edistävillä ratkaisuilla on päästövähennysten lisäksi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen.

Vähähiilisten investointien vaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä enemmän energiainvestointeihin liittyviä tuotteita ja palveluita voidaan hankkia oman alueen sisältä.

Esimerkiksi tuulivoimaloiden rakentamisen ja käytön paikallisen työllistämisen lisäksi voimaloiden maksamat kiinteistöverot ovat paljon kaivattuja piristysruiskeita pienten kuntien talouteen. Yhden suuren (5 MW) tuulivoimalan keskimääräiset, kunnalle tuloutettavat kiinteistöverot ovat noin 30 000 euroa vuodessa.

Investoinneista riskitön tuotto pitkälle tulevaisuuteen

Energian ja raaka-aineen käytön vähentäminen parantaa tuottavuutta, ja monet päästöjä vähentävät toimenpiteet ovat tehtävissä pelkästään toimintatapoja muuttamalla.

Vähähiilisyyttä edistävät investoinnit ovat sijoituksia, joilla saavutetaan suhteellisen riskitön tuotto pitkälle tulevaisuuteen. Kunnilla on näyttöä siitä, että rakennusten energiatehokkuusremonteilla on saavutettu jopa 50 prosentin säästö energiankulutuksessa. Investointien takaisinmaksuajat jäävät pääsääntöisesti selvästi alle kymmeneen vuoteen.

Jos kunta ei halua investoida itse, investointien rahoittamiseen on löydettävissä ulkopuolisia tahoja. Tämä tarkoittaa, että kunta ei maksa päästövähennystoimenpiteestä mitään, vaan antaa työn ja siitä koituvan tuoton ulkopuoliselle toimijalle. Kun investointi on maksettu, tuotot tulevat kunnalle.

SYKEn tuoreen tutkimuksen mukaan myös kiertotaloutta vahvistamalla kotimaan kasvihuonekaasupäästöjä pystytään vähentämään selvästi talouden eri osa-alueilla. Uusien ratkaisujen myötä kiertotalouden päästövähennyspotentiaali kasvaa tulevaisuudessa uudelle tasolle ja erityisesti alueilla, joissa muutoin on vaikea päästä ilmastonmuutoksen hillinnässä eteenpäin

Kaavoituksen merkitys päästövähennystyössä kasvaa

Fiksu kaavoitustyö pystyy tukemaan eri toimijoiden kustannustehokasta päästövähennystyötä. Kaavoituksella voidaan varautua edistämään kiertotalousalueiden muodostumista, tuulivoimainvestointeja ja vetytalouden vaatimaa infrarakentamista.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla käynnistyvässä pilotissa selvitetään teollisuusalueen sähkösisäverkon rakentamismahdollisuutta, jolloin teollisuustoimijat saavat sähkön käyttöönsä vain energiakululla.

Vähähiilisyys on yhä useammalle yritykselle keskeinen menetystekijä. Jos kunta pystyy liittämään ilmastotyön alueensa yrityspolitiikkaan, yritykset kiittävät. Suomesta löytyy useita kuntia, jotka ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin ja pärjänneet hyvin Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemissa yritysten vetovoimaisuusarvioissa.

Investointien ja toimintatapamuutosten mukanaan tuomilla taloudellisilla säästöillä ja tuotoilla voidaan parantaa palveluntarjontaa, laskea kunnallisveroastetta tai investoida esimerkiksi nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin. Tällä tavalla kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä tukeva toimintaympäristö vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta ja houkuttelee puoleensa uusia asukkaita ja yrityksiä.

Professori Jyri Seppälä
Tutkija Santtu Karhinen

Suomen ympäristökeskus SYKE