© AdobeStock
Alueellinen ilmastotyö tukee ja kokoaa yhteen paikallisia toimijoita käytännön ilmastotoimien toteuttamisessa. Suomen ympäristökeskus selvitti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Tampereen yliopiston sekä Ilmatieteen laitoksen kanssa vaikuttavimpia ilmastopäästöjen vähennystoimia seitsemän maakunnan ilmastotiekartoista. Myös näkökohdat sopeutumiseen liittyen huomioitiin. Vaikuttavimmat toimenpiteet koottiin yhteen alueellisiksi mallitiekatoiksi.
Selvityksessä tarkasteltiin vuonna 2021 valmistuneita Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ilmastotiekarttoja.
Resurssit keskitettävä vaikuttavimpiin toimiin
Maakuntien ja kuntien käytössä olevat resurssit ilmastotyöhön ovat rajalliset, joten on tärkeää keskittää resurssit kaikkein vaikuttavimpiin toimiin.
Kriittisiä toimia fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentämiseksi ovat energiankäytön pienentäminen ja tehostaminen, vähäpäästöisen energian osuuden merkittävä kasvattaminen sekä lämmityksen, liikenteen ja teollisuusprosessien puhdas sähköistäminen. Maankäyttösektorilla kriittisiä päästövähennystoimia ovat etenkin turvemaapeltojen ja -metsien päästöjen hallinta sekä metsäkadon estäminen.
Puhtaan energiantuotannon osalta maakunnallisten toimijoiden tehtäviä ovat muun muassa tuulivoima-alueiden kaavoitus, lupaprosessien kehittäminen sekä keskeisten toimijoiden yhteistyön, osaamisen ja rahoituksen edistäminen. Liikenteessä kaavoituksella, kestävän liikkumisen ohjelmilla ja pilottihankkeilla vaikutetaan liikenteen päästöihin. Rakennusten päästöjen vähentämiseksi alueelliset toimijat voivat kannustaa alueen kiinteistönomistajia energiaremontteihin.
”Ilmastotyön tuloksellisuutta ajatellen on keskeistä, että maakunnallisten ilmastotiekarttojen päästövähennystoimet etenevät luotettavasti ja nopeasti käytännön toteutukseen. Kriittistä on, että toteuttajaorganisaatioissa on riittävät resurssit tiekarttojen toimeenpanoa varten. Konkreettisilla investoinneilla on alue- ja kuntataloutta vahvistava vaikutus”, sanoo erikoistutkija Laura Saikku Suomen ympäristökeskuksesta.
Ilmastotoimien toteutukseen tarvitaan myös valtiota, kuntia, yrityksiä ja kansalaisia
Maakunta antaa raamit ilmastotyölle, mutta viime kädessä sen toteuttamisesta vastaavat kuntaorganisaatiot, alueen yritykset ja asukkaat. Kuntaorganisaatiot toimivat puhtaan energiantuotannon investointien mahdollistajana kaavoituksen sekä luvituksen kautta. Kunta vastaa rakennuskantansa energiatehokkuudesta ja huolehtii, että vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit huomioidaan rakennus- ja korjausrakennushankkeissa. Liikenteen osalta kuntatasolla voidaan vaikuttaa erityisesti yhdyskuntarakenteeseen sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiin.
Maakuntien ilmastotyön edistämiseen tarvitaan myös valtiotason toimia. Verotus, investointituet, tuet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä lupasääntely mahdollistavat tehokkaat investoinnit energiantuotannossa ja -tehokkuudessa sekä ohjaavat ajoneuvojen hankintaa ja käyttöä.
Vaikuttavissa ilmastotoimissa metsien osalta painottuvat yksityismetsissä tehtävät toimenpiteet ja politiikat, joilla vaikutetaan metsänomistajien omaan päätöksentekoon. Julkisilla toimijoilla on metsänomistajina hyvät mahdollisuudet toimia edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä metsien käsittelyn ilmastoystävällisyyden lisäämiseksi laajemminkin.
Maatalouden käytäntöjä ohjaa vahvasti tukipolitiikka ja siihen liittyvä rahoitus, joten monet tiekartoissa mainitut toimet vaativat toteutuakseen niitä tukevaa EU-tason ja kansallista politiikkaa. Lisäksi maanomistajien päätöksillä on iso vaikutus esimerkiksi maaperän hiilen sidontaan. Kunnat taas voivat vaikuttaa kunnallisten ruokahankintojen kautta.
Ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien yhteyksiin panostettava
Maakuntien ilmastotiekartoissa korostuu ilmastonmuutoksen hillintä. Ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien yhteydet on kuitenkin syytä tunnistaa. Ilmastonmuutoksen eteneminen aiheuttaa merkittäviä riskejä ihmisille, elinkeinoille ja luonnolle. Nämä riskit voivat haitata kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat välttämättömiä maakuntien aluetalouden sekä ihmisten terveyden ja turvallisuuden kannalta.
Mallitiekartat luovat pohjaa tulokselliselle ilmastotyölle
Selvityksessä laadittiin mallitiekarttoja, joita maakunnalliset toimijat voivat hyödyntää ilmastotyössään jatkossa. Mallitiekartat voivat palvella myös niitä maakuntia, joissa tiekarttatyö on alkamassa tai joissa työtä päivitetään.
Mallitiekarttoihin on koottu vaikuttavimpia ilmastonmuutoksen hillintä- sekä sopeutumistoimia, jotka kuuluvat kestävyysmurroksen kokonaisuuteen. Mallitiekartoissa on mukana myös ilmastotyön käytännön seurannan tueksi sopivia mittareita ja asiantuntija-arvioita yksittäisten toimenpidekokonaisuuksien vaikuttavuudesta.
”Ilmasto-ohjelmien toimeenpanovaiheessa on tärkeää jatkaa osallistavaa työskentelytapaa, jossa maakunnat edistävät ilmastotoimia yhteistyössä valtakunnallisten ja paikallisten sidosryhmien kanssa”, sanoo Saikku.
Tutustu raporttiin
Maakuntien rooli ja vaikuttavat ilmastotoimet hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 / 2022) (Helda)
Raportti on laadittu Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeessa EU:n Life - ohjelman rahoituksella.
Lisätietoja
erikoistutkija Laura Saikku, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 771, etunimi.sukunimi@syke.fi