Hinku-syyspäivillä pureuduttiin energiansäästöön, päästölaskentaan ja kiertotalouteen

Uutinen 9.11.2022 klo 14.51
Hinkutauko
Hinku-päivien yksi tärkeä tavoite on kuulumisten vaihto ja verkostoituminen.

Syksyn 2022 Hinku-päivillä pureuduttiin muun muassa kuntien toimiin energiakriisin selättämiseksi, kulutusperäiseen päästölaskentaan ja pohdittiin kiertotalouden ja energiantuotannon yhteyttä esimerkkinä Utajärven kiertotalous- ja energiapuisto. 

Päivän aluksi suunnittelija Venla Riekkinen Suomen ympäristökeskuksesta esitteli uudet ilmastotyön indikaattorit, jotka on julkaistu kaikille Suomen kunnille suomeksi ja ruotsiksi hiilineutraalisuomi.fi-sivuilla. Indikaattoreita päivitetään noin kerran vuodessa ainakin Canemure-hankkeen ajan. Indikaattorit julkaistaan lähitulevaisuudessa myös englanniksi. Indikaattorit sisältävät erilaisia muun muassa uusiutuvaan energiaan ja liikenteeseen liittyviä kehityskulkuja.

Hinku-kunnat etenevät ilmastotyössä konkreettisin teoin

Riekkinen kertoi myös Hinku-kuntien ilmoittamista uusimmista ilmastoteoista vuodelta 2021. Hinku-kuntien ilmastotoimia on kerätty eri reittejä noin 130 kappaletta. Monet teoista liittyivät energiaan, kuten investoinnit aurinkosähköön, biokaasulaitoksiin, aurinkopaneeleihin tai tuulivoimaan.

Mukana on myös energiatehokkuuteen liittyviä toimia ja liikennetekoja kuten joukkoliikenteen sähköistämistä, ulkovalaistuksen saneeraamista, yhteiskäyttöautoja ja tankkausinfraa. Parhaita käytäntöjä on viety myös Kestävyysloikka-palveluun.

Tutkimusinsinööri Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskuksesta esitteli yhdeksän uutta Hinku-kuntaa: Sulkava, Kokkola, Mäntsälä, Simo, Rääkkylä, Ruovesi, Pieksämäki, Sodankylä ja Viitasaari. Tenhunen sekä paikalla olleiden uusien kuntien edustajat kävivät läpi uusien Hinku-kuntien energiatekoja.

Utajärvelle edistyksellinen, kiertotalouteen ja puhtaaseen energiantuotantoon perustuva laaja teollisuusalue

Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen kertoi vähähiilisyyden ja resurssiviisauden edistämisestä Utajärven kunnassa. Utajärvellä pidetään tärkeänä, että myös asukkaat, paikallistalous ja yritykset hyötyvät uusista ilmastoratkaisuista. Näin saadaan moninkertaista tehoa myös ilmastotyöhön.

Utajärvellä on rakennettu pitkäjänteisesti yritysyhteistyöhön perustuvaa teollisuusaluetta. Hietaselän teollisuuspuiston painopiste on puhtaassa energiantuotannossa ja viereinen Mustikkakankaan teollisuuspuisto panostaa kiertotalouteen. Utajärvellä on laadittu myös kiertotalouden käsikirja, johon on koottu muun muassa rakentamista ohjaavia periaatteita. Alueella on vireillä ja rakenteilla useita tuulivoimahankkeita.

Astetta alemmas -kampanja vetää hyvin

Asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta kertoi Astetta alemmas -energiansäästökampanjasta. Kampanja on rakennettu tulevan talven energiakriisiin varautumisen ympärille. Kampanja kohdistuu kuluttajiin ja kotitalouksiin, mutta myös yrityksiä on pyydetty liittymään mukaan ja tuomaan esille energiansäästötoimiaan. Mukana onkin jo 760 kumppania.

Kampanjan tavoitteena on, että 95 prosenttia suomalaisista kotitalouksista leikkaisi energiankulutustaan huippukulutustunneilta viidellä prosentilla. Pitkän aikavälin tavoite on, että energiansäästötoimia tehdään jatkuvasti.

Kuluttajat ovatkin kyselyiden mukaan lähteneet hyvin mukaan energiatalkoisiin ja sähkönkulutus on jo tilastojen mukaan alentunut. Kiinnostus kampanjaa kohtaan on ollut suurta ja se on noussut esille sekä kansallisessa että kansainvälisessä mediassa.

Eri päästölaskennat auttavat suuntaamaan ilmastotyötä olosuhteiltaan erilaisissa kunnissa

Erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta kertoi, missä mennään päätölaskentojen ja skenaariotyökalun kehittämisen kanssa. Vuoden 2021 ennakkotietojen perusteella päästövähennykset ovat hyvässä vauhdissa, eikä huoli korona-ajan jälkeisestä noususta ole toteutunut.

Karhinen esitteli top 10 -kunnat ja maakunnat, mutta painotti, että alueet ovat elinkeinorakenteeltaan ja olosuhteiltaan hyvin erilaisia. Tulokset ovat mallinnettuja arvioita ja perustuvat ennakkotietoihin, jotka tarkentuvat vielä. Epävarmuutta on erityisesti kaukolämmön, rakennusten erillislämmityksen ja teollisuuden päästöjen laskennassa. Liikenteen, maatalouden ja f-kaasujen osalta laskenta on lähes lopullinen. Suomen ympäristökeskus tiedottaa tuloksista lähiviikkoina. 

Skenaariotyökaluun on tulossa täydennystä maatalouden osalta. Jatkossa työkalulla voi tehdä arvioita ilmastovaikutuksista, jotka liittyvät eläinmääriin, ilmastorehuun, epäorgaanisten typpilannoitteiden käyttöön sekä turvepeltojen käytön muutoksiin.

Uuteen työkaluun on tulossa myös kaivattu maakuntatason tarkastelun mahdollisuus.

Myös kuntien kulutusperäinen päästölaskenta on valmistumassa. Laskennan taustalla on halu selvittää, mitkä ovat alueen yritysten, kotitalouksien ja julkisen sektorin roolit päästöjen vähentämisessä ja mikä on alueen oman tuotannon ja tuontihyödykkeiden kulutuksen suhde. Karhinen esitteli poimintoja tuloksista päästöjen, raaka-aineiden käytön ja talouden näkökulmasta.

Lopputuotteena SYKE tarjoaa tulospalvelun, joka sisältää muun muassa kulutusperäiset khk-päästöt toimialoittain ja tuotteittain, raaka-aineiden käytöt sekä aluetalouden indikaattorit (tuotos, arvonlisä, työllisyys, verot). ​Tiedot tuotetaan kaikille kunnille ilmaiseksi. Kulutusperäisen päästölaskennan tuloksista tiedotetaan lähikuukausina.

Erikoistutkija Laura Saikku kertoi Pohjoismaisesta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin, millä tavalla kulutusperusteiset päästöt huomioidaan kuntien ilmastotyössä. Eroja on muun muassa siinä, miten kunnat kokevat pystyvänsä vaikuttamaan alueensa yritysten ja asukkaiden päästövähennyksiin ja miten kunnat hyödyntävät tietoa päästölaskennasta. 

Suunnittelija Venla Riekkinen kertoi kuntien ilmastojohtamista kehittäneestä REETTA-hankkeesta, jonka päätöswebinaari pidetään 14.12.2022. Jatkoksi valmistellaan REIJO-hanketta. Yleisöstä löytyi kahtalaista näkemystä ilmastojohtamisen tarpeellisuudesta. Kari Manninen Iistä piti prosessia työläänä mutta palkitsevana, Anne Sormunen Utajärveltä taas kokee, ettei kunnassa tarvita eri sektoreille jakaantuvaa johtamista - asukkaita ja yrityksiä palveleva kuntajohtaminen riittää.

Kiertotalouden toimenpiteiden ilmastovaikutuksiin tarvitaan selvennystä

Professori Jyri Seppälä avasi kiertotalouden eri toimenpiteiden vaikutuksia energiankulutukseen ja päästöihin. Toimenpiteestä ja sen toteuttamistavasta riippuen ilmastovaikutukset eroavat toisistaan ja kohdentuvat eri tavoin kuntaan ja sen ulkopuolelle. Tämän takia Hinku-laskennassa toimenpiteen yhteyteen merkitään, kohdistuuko vaikutus kunnan ulkopuolelle (U) vai Hinku-kuntaan itseensä (H).

Kiertotalouden päälinjojen tulee Seppälän mukaan olla: 1) Vähennetään raaka-aineiden tarvetta tuotteiden valmistuksessa​, 2) Pidennetään materiaalien ja tuotteiden käyttöikää ja 3) Vaihdetaan raaka-ainelähteitä ilmastoa ja ympäristöä vähemmän kuormittaviin ja luontopääomaa vahvistaviin vaihtoehtoihin koko elinkaari huomioiden.

Ilmastosuunnitelmien laatimiseen koulutusta keväällä 2023

Tutkimusinsinööri Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskuksesta kertoi ilmastolain ja siihen liittyvien kuntien ilmastosuunnitelmien tilanteesta. Uuden lain myötä kunnille tulee velvoite laatia ilmastosuunnitelmat viimeistään 2025 alkavalla valtuustokaudella ja päivittää ne sen jälkeen kerran valtuustokaudessa. 

Ympäristöministeriö on tilannut SYKEltä ilmastosuunnitelmien laatimisoppaan, joka valmistuu maaliskuussa 2023.​ SYKE järjestää koulutusta suunnitelmien laatimiseksi Hinku-kunnille keväällä 2023 aiheena muun muassa päästölaskenta- ja päästöskenaariotyökalut.​

Hinku-syyspäivän 8.11.2022 esitykset


  • Tulosta sivu