Porvoon apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz © Porvoon kaupunki
Vuonna 2020 perustettu ilmastopolitiikan pyöreä pöytä (IPP) kokoaa eri tahoja yhteen keskustelemaan siirtymästä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja miten se tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti reilulla tavalla. Kysyimme Porvoon apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultzilta, mikä pyöreän pöydän merkitys on ja pitäisikö Hinku-verkostolla olla siinä oma edustajansa.
- Olen ollut Hinku-kuntien edustajana IPP:ssä vasta vajaan vuoden ja osallistunut vain kolmeen kokoukseen. Jos tällainen kansallinen ryhmä jatkaa toimintaansa, näkisin, että olisi todella tärkeää että Hinku-verkostolla on ryhmässä edustaja. Hinku-verkosto pitäisi sitoa tiiviimmin mukaan niin, että edustajalla on puheenvuoro jokaisessa verkoston kokouksessa ja hän pystyy keskustelun perusteella myöskin muodostamaan näkemystä verkoston tahtotilasta ennen ryhmän kokouksia.
Kuinka merkittävänä tiedonvälityskanavana näet ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kuntien kannalta?
- IPP on hyvin koonnut yhteen eri toimijoiden näkemyksiä keskeisistä ilmastopolitiikan asioista.
Minkälaisia asioita olet nostanut esille?
- Kaksi tärkeintä asiaa ovat:
1. Miten tärkeää on, että valtio vahvasti ja etupainotteisesti varmistaa sähkön runkoverkon kapasiteetin eri puolille Suomea. Käytännössä elämme tällä hetkellä tilanteessa, jossa vihreän siirtymän investointeja (esimerkiksi vety-hankkeita jne.) eri kuntiin haittaa puutteellinen sähköinfran kapasiteetti. Tämä viivästyttää investointeja ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että hankkeet ja investoinnit toteutuvat muualla kun Suomessa.
2. Kunnissa tehdään merkittävässä määrin julkisia hankintoja. Nämä ovat hyvä työkalu vauhdittamaan vihreää siirtymää ja ilmastoystävällisten tuotteiden ja palveluiden syntymistä. Olisi tärkeää, että kunnissa selkeästi signaloidaan markkinoille, millaisilla kriteereillä hankintoja tullaan jatkossa tekemään, jotta markkinatoimijoilla on mahdollisuutta kehittää tuotteitaan ja palvelujaan haluttuun suuntaan (esimerkiksi hiilineutraalit työmaat).
Koetko, että Hinku-kuntien esimerkillä tai edelläkävijyydellä olisi ollut painoarvoa pyöreän pöydän keskusteluissa?
- Kyllä, koen että kuntien ääni on kuultu IPPssä.
Onko kuntien näkemyksillä ollut painoarvoa kansallisen ilmastopolitiikan valmistelussa ja toimeenpanossa?
- Kuten totesin, olen ollut mukana vain vajaan vuoden joten jää nähtäväksi miten esiin nostetut asiat huomioidaan.
Onko pyöreästä pöydästä ollut muuta hyötyä, esimerkiksi ymmärrys muiden sidosryhmien intresseistä ja yhteistyömahdollisuudet?
- Mielestäni IPP:ssä on ollut edustettuna hyvä läpileikkaus erilaisia toimijoita, mikä on siten antanut varsin hyvän kuvan tilanteesta ja eri intresseistä yhdyskunnassa.
Mitkä ovat mielestäsi kuntien tehokkaimmat keinot vaikuttaa kansalliseen ilmastopolitiikkaan?
- Keskeistä juuri nyt on vaikuttaa tulevan hallituksen ilmastolinjauksiin. Hyvä olisi muistaa, että ilmastopolitiikan tulisi olla pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Poukkoilevalla politiikalla ei saavuteta toivottuja tuloksia.