Uutinen 24.6.2024 klo 11.35
© Luukas Myller
Juhannuksen alla julkaistiin kansalliset perusskenaariot energia- ja ilmastotoimien kokonaisuudelle kohti päästöttömyyttä (PEIKKO). Skenaariolaskelmien perusteella Suomi ei saavuta hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2035 mennessä nykyisillä ilmasto- ja energiapoliittisilla toimilla, vaan lisätoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen. Suurimmat epävarmuudet liittyvät muun muassa maankäyttösektorin kehitykseen.
Kunnat vauhdittavat omalla työllään kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita ja laatimalla ilmastosuunnitelmia toimenpideohjelmineen.
Hinku (Kohti hiilineutraalia kuntaa) -verkoston lähes sata kuntaa tavoittelevat -80 prosentin päästövähennystä käyttöperusteisissa päästöissä vuodesta 2007 vuoteen 2030 mennessä valtuustojensa sitoumuksella.
Fossiiliset päästöt alas kunnissa, maankäyttösektori kuitenkin huomioitava
Maankäyttösektorin päästöt eivät kuulu mukaan Hinku-verkoston tavoitteessa tarkasteltaviin päästöihin. Hinku-verkostossa taustalla on ollut, että kuntien täytyy joka tapauksessa vähentää fossiilisia päästöjään: kunnianhimoa ja työtä riittääkin muun muassa liikenteen ja lämmityksen päästöissä.
Hinku-verkoston kunnat pyrkivät nimensä mukaisesti kohti hiilineutraalisuutta, ja näin ollen myös maankäyttösektorin päästöjen huomioiminen kunnan ilmastotyössä on tärkeää pitkällä aikavälillä. Monet kunnat ovat näin jo tehneetkin, ja edistäneet maankäyttösektorin toimia muun muassa metsästrategioiden tai ilmastosuunnitelmien kautta. Kunnissa on myös arvioitu maankäyttösektorin hiilinieluja aluetasolla.
Maankäyttösektorin lisäiset toimet tarkasteluun
Tavoitteiden seurannalle tarvitaan myös luotettavaa ja vertailukelpoista seurantatietoa. Suomen ympäristökeskus on julkaissut muutaman vuoden ajan kuntien käyttöperusteiset päästötiedot kaikille Suomen kunnille. Päästötieto mahdollistaa kuntien mutta myös alue- ja kansallistason kehityksen seurannan ja analysoinnin.
Maankäyttösektorin kuntakohtainen data ei vielä ole samalla tapaa saatavilla kaikille kunnille vuositasolla. Maankäyttösektorin lisäisten toimien ilmastovaikutuksia on kuitenkin Hinku-johtoryhmän hyväksymänä voinut tuoda muutaman vuoden ajan kuntien laskentaan päästöhyvitysten kautta. Näitä hyvityksiä Syke voi tarpeen mukaan huomioida Hinku-kuntien päästölaskennan historiakehityksen osalta.
Hiilineutraaliuden ottaminen kunnan tavoitteeksi ilmastotyössä edistää parhaimmillaan tehokkaasti toimia kattavasti eri sektoreilla, mutta voi myös joissain tietyissä metsävaltaisissa kunnissa johtaa ilmastotyötä harhaan. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa monet alueet ovat jo hiilineutraaleja, mutta tämä ei tietenkään tarkoittaa sitä, etteikö päästöjä tarvitsisi vähentää tai nieluja edelleen kasvattaa.
Maankäyttösektorilla juuri lisäiset toimet ovatkin ne, jotka olisi syytä tuoda tarkasteluun. Nämä puhututtivat mm. Hinku-verkoston kevätpäivillä. Syksyllä julkaistava Kuntanielu-hankkeen kattava raportti tuo näitä toimia kunnille näkyväksi.
Hiilineutraaliuden määritelmä kaipaa tarkastelua
Hinku-verkostossakaan ei olla linjattu kuntien hiilineutraaliuden määritelmästä tarkemmin. Kuntien päästöjen oletusraportointi on kuntien käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt, jotka pitävät sisällään karkeasti ottaen noin 70 prosenttia koko Suomen päästöistä.
Laskennasta on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Käyttöperusteinen laskenta ei sisällä muun muassa päästökauppaan kuuluvan teollisuuden polttoainekäyttöä. Myös teollisuuden koko sähkönkulutus ja jätepäästöt jäävät käyttöperusteisen laskennan ulkopuolelle. Tieliikenteelle päästöt lasketaan ilman läpiajoliikennettä.
Selvitettäessä kuntakohtaisia maankäyttösektorin päästöjä on hyvä huomioida, että niihin ei voi suoraan laskea yhteen käyttöperusteisia kuntapäästöjä ainakaan siten, että laskelmia voisi suoraan verrata Suomen kansalliseen päästötaseeseen hiilineutraalisuustavoitteeseen pyrkiessä.
Kuntien skenaariotyökalu nojaa käyttöperusteiseen päästödataan, eikä työkalu sisällä näin ollen maankäyttösektoria. Skenaariotyökaluun on kuitenkin sisällytetty tietyille maatalouspuolen maankäyttösektorin toimille lisäinen vaikutus maankäyttösektorin nieluun ja nämä saa halutessaan näkyviin työkalussa. Puun käytön osalta sivuiltamme on toistaiseksi saatavissa laskuri, jolla voi tarkastella metsätähteiden ja runkopuun korjuun vaikutuksia metsän hiilivarastoon suuruusluokkaisesti.
Vaikuttavia lisätoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla, kattavasti eri toimijoiden tuella.
Laura Saikku
Erikoistutkija, Canemure-hankkeen vetäjä