Osallistaminen kestävän kaupunkisuunnittelun kulmakivenä

Uutinen 20.12.2021 klo 14.46
Tulvaniitty Arabianranta/Helsinki. © Kuva: Saara Lilja.

Osallistamisella tarkoitetaan erilaisten ihmisten tuomista yhteen uusien näkökulmien luomiseksi. Osallistaminen on tärkeä osa Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishanketta, jossa tavoitteena on kehittää ilmastokestävän alue- ja kaupunkisuunnittelun ohjeet.

Erilaisten ihmisten osallistaminen on tärkeää, koska useimmiten alueella tehdyt päätökset vaikuttavat alueen ihmisten päivittäiseen elämään. Tällöin voidaan löytää ratkaisuja kysymyksiin, joita ei saataisi perinteisillä keinoilla.

”Osallistamisessa on tärkeää tunnistaa henkilöryhmät, joita päätökset koskettavat. Tällöin kehittämisprosessi ei tunnu siltä, että asukkaiden puolesta päätetään asioita ilman mahdollisuutta vaikuttaa päätöksiin”, kommentoi Ilmatieteen laitoksen tutkija Milla Mikkola.

Osallistamishankkeissa on tärkeää hyödyntää etenkin nuorten näkemyksiä, koska monet päätökset koskettavat heitä vielä pitkään. Nuorten osallistaminen tarjoaa vastavuoroisesti nuorille mahdollisuuden nähdä työelämää.

Osallistamiseen liittyy myös haasteita. ”Tietyt ihmiset osallistuvat aktiivisemmin kuin toiset, jolloin tiettyjen ihmisten ääni saattaa jäädä kuulumattomiin. Olisi kuitenkin tärkeää, että kaikki saavat äänensä kuuluviin, sillä kaikilla alueen ihmisillä on tarpeita aluetta kohtaan”, kertoo Mikkola.

Yhteisluominen eli co-creation on yksi osallistamisen muoto, mutta usein se on laajempaa kuin osallistaminen. Osallistaminen voi usein jäädä pintapuoliseksi, kun taas yhteisluomisessa huomioidaan eri näkökulmat jo suunnittelun ja kehittämisen alusta lähtien. Yhteisluomista on hyödynnetty jo esimerkiksi hiilineutraalin kaupunkialueen suunnittelussa Hiedanrannassa Tampereella.

Tampereella Hiedanrannassa yhteisluominen on suunnittelun lähtökohtana

Hiedanrannassa suunnitellaan 25 000 asukkaan kaupunginosaa, jonka rakentamisen on suunniteltu alkavan 2023. ”Hiedanrannassa käsitellään innovatiivisesti kestävän kaupungin konseptia, ja aluesuunnittelussa on hyödynnetty hienosti yhteisluomista”, sanoo Mikkola.

Hiedanrannassa tullaan hyödyntämään työpajoja, joissa tutkimus ja käytäntö käyvät vuoropuhelua. Ensi vuonna tavoitteena on järjestää työpaja, joka yhdistää päättäjien, viranomaisten, tutkimuslaitosten, Hiedanrannan kehittäjien ja alueen tulevien asukkaiden osaamisen.

”Hiedanrannan työpajoissa, kuten myös muissa työpajoissa on kyse luottamuksesta. Kun meidän ja työpajaan osallistuvien välille saadaan luotua luottamusta, pystytään luomaan tuloksia, joihin kaikki ovat sitoutuneita”, pohtii Mikkola.

Myös tutkimuslaitokset hyötyvät hankkeiden ja toimijoiden välisestä yhteistyöstä. ”Ilmatieteen laitokselle, kuten mille tahansa tutkimuslaitokselle on tärkeää, että tutkimustietoa saadaan jalkautettua tekijöiden pariin, mikä onnistuu esimerkiksi osallistamisen kautta. Tällöin nähdään, miten tutkittu tieto peilautuu oikeissa kohteissa”, sanoo Mikkola.

Työpajoilla vastavuoroisesti saadaan selville, millaiselle tiedolle on tarvetta. Tällöin tutkimuslaitokset tietävät, millainen tieto on juuri nyt hyödyllistä ja tarvittua.

Yhteistyötä tutkijoiden, yritysten ja asukkaiden välillä

Osallistamisessa ei ole tärkeää vain asukkaiden osallistaminen, vaan myös kaupunkien, yritysten, tutkimuslaitosten ja hankkeiden. Hyviä esimerkkejä monipuolisesta osallistamisesta ovat Suomen Akatemian ACCC-ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ja Ilmatieteen laitoksen ja SYKEn alue- ja kaupunkisuunnittelun Canemure-yhteistyö.

”Canemure-ja ACCC-hankkeiden merkityksellisyys ja tärkeys korostuu siinä, että ne ovat reaaliaikaisesti yhteydessä yhteiskunnan ilmastokestävyyttä rakentaviin toimijoihin, kuten kaavoittajiin, ja tavoitteena on yhdessä oppiminen ja tutkimustiedon hyödyntäminen käytännön ratkaisuissa”, kiteyttää Ilmastonmuutos ja yhteiskunta -ryhmän vetäjä Saara Lilja Ilmatieteen laitokselta.

”Luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat hyvän keinon edistää samanaikaisesti sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen riskeihin varautumista. Canemure-hankkeessa laaditaan ilmastokestävän kaavoituksen ohjeita yhteiskehittäen asemakaavatasolle, jossa keskeisenä haasteena tällä hetkellä on ilmastonmuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen yhteen kytkentä”, kertoo Lilja.

Eri toimijoiden välinen yhteistyö peilautuu kestävän kehityksen ulottuvuuksiin: ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen. Esimerkiksi yritykset miettivät kestävän talouden saavuttamista, asukkaat sosiaalisia ulottuvuuksia, kuten virkistysmahdollisuuksia ja kohtaamispaikkoja, kun taas tutkimuslaitosten tutkimuskysymykset liittyvät kestävyyden eri ulottuvuuksiin, jotka tulisi aina sisällyttää osallistamiseen ja aluesuunnitteluun.

Lisää aiheesta

Lisätietoja

  • ryhmäpäällikkö Saara Lilja, Ilmatieteen laitos, etunimi.sukunimi@fmi.fi, puh. 050 344 6066

  • Tulosta sivu