Laura Saikku © Luukas Myller
Suomalaiset kunnat ovat kehittyneet suunnannäyttäjiksi globaalissa ilmastonmuutoksen hillintätyössä vapaaehtoisuuteen pohjautuvan työnsä kautta. Kunnat ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin toiveenaan kustannussäästöt ja elinvoimaisuuden parantaminen. Kunnissa toteutetut toimet ja tieto päästökehityksestä rakentavat kunnan yhteisökuvaa ja houkuttelevat uusia asukkaita ja elinkeinoelämää. Kuntien aluetuntemuksen hyödyntäminen kansallisen ilmastopolitiikan toimeenpanossa edistää Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2035 mennessä.
Kunnat ovat toisiinsa nähden eri tilanteissa matkalla kohti päästötavoitteitaan, ja kuntien välillä on suuria eroja päästöjen kehityksessä sekä jakautumisessa eri sektoreille. Eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenne, etäisyydet ja yhdyskuntarakenne, sääolosuhteet ja kaukolämmön polttoainekäytön erot. Konkreettisiin toimiin on myös tartuttu eri tahtiin. Kuntien kustannustehokkaiden ja vaikuttavien ilmastotoimien edellytyksenä on usein suunnitelmallisuus ja sitoutuminen sekä johdonmukainen ja ajantasainen päästökehityksen seuranta.
Kunnat ovat lähellä kuntalaisia, yrityksiä ja muita yhteisöjä. Suorien päästövähennysten lisäksi kunnilla on merkittävä rooli kuntalaisten ja yritysten tekojen mahdollistajana ja niihin kannustavana, palveluja tarjoavana tahona. Kaukolämmön polttoainevalinnat heijastuvat alueen yritysten tuotantoon ja sitä kautta myös asukkaiden kulutuksen hiilijalanjälkeen. Yhdyskuntarakenteella, kevyen liikenteen edistämisellä ja julkisen liikenteen kehittämisellä voidaan vaikuttaa kuntalaisten liikkumisvalintoihin. Myös ruokapalveluiden tarjonta, jätehuoltomahdollisuudet sekä yhteiskäyttöpalvelut ohjaavat asukkaita tekemään kestävämpiä valintoja.
Kuntien ilmastotyötä tukevat muun muassa erilaiset kuntaverkostot. Verkostojen kautta kunnat saavat inspiraatiota, motivaatiota ja vertaistukea sekä asiantuntijatukea ilmastotyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Ilmastonmuutoksen edelläkävijäverkostoihin kuten Hinku-verkostoon liittyneissä kunnissa ilmastotyön organisoituminen on tutkitusti edistänyt konkreettisia toimia ja päästövähennyksiä. Kuntien ilmastosuunnitelmat ovat yksi tapa jäsentää ilmastotyötä.
Maakuntatoimijat ovat vastanneet etenkin pienten kuntien resurssihaasteisiin tukemalla niiden ilmastotyötä esimerkiksi tarjoamalla apua juuri ilmastosuunnitelmien laatimisessa. Kuntien päästövähennyksiin tartutaan myös kaupunginosien tasolla. Esimerkiksi Helsingin Lauttasaari osallistuu yhteisiin ilmastotalkoisiin aktiivisen kaupunginosayhdistyksen tuella ja pyrkii Hinku-tavoitteen mukaiseen päästövähennykseen: 80% päästövähennykseen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Lue uusin Hiilineutraali-uutiskirje!
Kirjoittaja
Laura Saikku, erikoistutkija, Canemure-hankkeen vetäjä
Suomen ympäristökeskus