Hinku-verkoston syyspäivillä keskusteltiin energiasiirtymästä

Uutinen 24.11.2023 klo 15.28
Hinku-syyspäivä_2023_1
Hinku-verkoston syyspäivien ohjelmaa seurasi paikan päällä ja striimin välityksellä lähes 100 osallistujaa. Kahvitauon lomassa oli aikaa vaihtaa kuulumisia ja ajatuksia. © Syke

Syksyn 2023 Hinku-verkoston syyspäivän teemana oli vihreä siirtymä. Puheenvuoroja kuultiin vihreän siirtymän hankkeiden rahoituksesta, investoinneista ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Päivä huipentui paneelikeskusteluun, jossa keskusteltiin kuntien roolista kansallisessa energiasiirtymässä. 

Päivän avasi yksikönjohtaja, professori Jyri Seppälä. Seppälä toivoi, että Hinku-verkosto kokoontuu säännöllisesti jatkossakin vaihtamaan ajatuksia ja ideoita. Seppälä korosti, että vihreä siirtymä on suuri mahdollisuus Suomelle ja päivän keskustelut varmasti viitoittavat osaltaan reittiä siirtymässä eteenpäin. 

Hinku-kunnat ovat yhä päästövähennysten etujoukoissa 

Päivä alkoi katsauksella Hinku-verkoston nykytilaan. Tutkimusinsinööri Teemu Ulvi Sykestä esitteli kuusi uutta Hinku-kuntaa: Juuka, Kontiolahti, Loviisa, Maalahti, Oulainen ja Ristijärvi. Verkoston uudet jäsenet tuovat tärkeän Hinku-vahvistuksen Suomen eri maakuntiin.  

Päästölaskennan ajankohtaisia tietoja esitteli suunnittelija Jari Rantsi Sykestä. Jatkossa Rantsi vastaa päästölaskennasta Sykessä. Ennakkotiedot vuoden 2022 kuntien päästöistä julkaistiin marraskuussa. Hinku-kunnat ovat onnistuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä nopeammin verrattuna muuhun Suomeen. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan erityisesti rakennusten ja teollisuuden energiankulutuksen, tieliikenteen ja maatalouden päästöjen osalta.  

Erikoistutkija Santtu Karhinen kertoi skenaariotyökalun viimeisimmistä päivityksistä. Työkalua on päivitetty tieliikenteen perusuran, tieliikenteen käyttövoimajakauman ja maatalouden turvemailla sijaitsevien peltojen toimenpiteiden päästövaikutusten osalta. Kulutusperusteisten päästöjen osalta Karhinen esitteli esimerkit Kymenlaaksosta ja ensimmäistä kertaa myös pienemmältä alueelta, Lauttasaaren ja Maunulan kaupunginosista Helsingistä.  

Vihreän siirtymän eteneminen vaatii rahoitusta, osaajia, investointeja ja hyväksyttävyyttä 

Vihreän siirtymän rahoituksesta kertoi senior asiantuntija Rami Erkkilä Kuntarahoituksesta. Kuntarahaston vihreän rahoituksen rahoituspäätöksiä ohjaavat hankkeiden odotettavat ilmasto- ja biodiversiteettivaikutukset. Vihreä rahoitus on normaalia rahoitusta edullisempaa, ja rahoitettujen hankkeiden positiivinen ympäristövaikutus auttaa pienentämään kunnan hiilijalanjälkeä.   

Etlan tutkija Olli-Pekka Kuusela esitteli verkostolle VISIOS-hankkeen tuloksia. Hankkeessa tutkittiin vihreän siirtymän luomia osaamis- ja koulutustarpeita. Vihreän siirtymän myötä työllisyys tulee kasvamaan puhtaassa energiantuotannossa ja laskemaan päästöintensiivisillä aloilla. Ajan kuluessa siirtymän työllisyysvaikutukset kuitenkin tasaantuvat. Siirtymää ei-vihreistä työtehtävistä vihreisiin voidaan tukea kohdennetulla täydennyskoulutuksella ja koulutuksella työn ohessa. 

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peijo esitteli vihreän siirtymän investointisuunnitelmia Suomessa. Maailman laajuisesti investointivauhti oli vielä hetki sitten kiihtymässä, mutta vauhti hidastui korkojen ja inflaation nousun myötä.  Kuitenkin Suomessa puhtaaseen energiaan investoidaan koko ajan enemmän. Esimerkiksi energiakriisi on vauhdittanut investointitahtia energiavarastointiratkaisuihin. Suomella on monia vahvuuksia investointikilpailussa, mutta kisassa pärjätäksemme tarvitsemme muun muassa vihreän siirtymän osaajia ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. 

Vetytalous on yksi aloista, jolle toivotaan Suomessa yhä enemmän investointeja. Flexens Oy:n toiminnanjohtaja Åsa Hedman kertoi vetytaloudesta projektikehittäjän näkökulmasta. Flexens Oy:lla on vetytalouden projekteja muun muassa Kokkolassa, Ahvenanmaalla ja Kap Verdessä. Hedmanin mukaan vetytalouden tuotantohankkeiden investointipäätökseen vaikuttaa kunnan näkökulmasta esimerkiksi tuotantolaitoksen sijainti, sähkönsaatavuus, sivuvirtojen käyttömahdollisuudet, vedensaanti, ympäristövaikutusten arviointi lupaprosessit ja kuntalaisten osallistuminen. 

Pyhäjärven kaupungin kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kertoi kokemuksia ja näkemyksiä kuntakentältä kuntien roolista vihreän siirtymän investointihankkeiden mahdollistajina. Kaikki vihreän siirtymän investoinnit sijoittuvat aina jonkin kunnan alueelle. Investointihankkeiden menetykseen vaikuttaa esimerkiksi kuntien oma tahtotila ja suurten hankkeiden hyväksyttävyys kuntalaisten keskuudessa. Kiviniemen mukaan kuntien on oltava tietoisia siitä, miten hankkeiden hyödyt ja mahdolliset haitat koetaan paikallisesti. 

Kunnilla on tärkeä rooli kansallisessa energiasiirtymässä 

Hinku-verkoston syyspäivä huipentui paneelikeskusteluun, jota moderoi erikoistutkija Henri Horn Sykestä. Paneeliin osallistuivat kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi (Pyhäjärven kaupunki), senior asiantuntija Rami Erkkilä (Kuntarahoitus), toiminnanjohtaja Åsa Hedman (Flexens Oy) ja tutkija Olli-Pekka Kuusela (Etla).  

Paneelissa jatkettiin päivän puheenvuorojen siivittämän keskustelua esimerkiksi luvitusten ja sääntelyn, osaamisen saatavuuden, koulutuksen sekä viestinnän merkityksestä investointihankkeissa. Panelisteja puhututti myös kuntalaisten rooli: miten kuntalaisia kannustetaan osallistumaan energiasiirtymään ja investointihankkeisiin? Panelistien mukaan kuntalaisille on jaettava tietoa energiasta, mahdollisuuksista hallita omaa energiankulutustaan ja tavoista, joilla he voivat vaikuttaa hankkeisiin niiden eri vaiheissa. 

Panelistit nostivat keskustelun lomassa esiin näkökulmia, joissa korostui erityisesti kuntien rooli energiasiirtymässä. Kunnilla on muun muassa mahdollisuus kasvattaa vihreän siirtymän investointivarmuutta ja niiden legitimiteettiä. Myös siirtymän osaajien kouluttamisessa on kunnilla tehtävää.  

Hinku-verkoston syyspäivän ohjelma ja esitykset


  • Tulosta sivu