Uutinen 20.3.2024 klo 15.39
Suomen ympäristökeskus laati Kymenlaakson liitolle Hiilineutraali Kymenlaakso -tiekartan päivityksen, jossa tarkasteltiin miten maakunta voi saavuttaa Hinku-tavoitteen mukaisen 80 prosentin päästövähennyksen käyttöperusteisissa päästöissä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tavoitteen saavuttaakseen Kymenlaakson Hinku-laskentasääntöjen mukaiset käyttöperusteiset päästöt saavat olla enintään noin 329 ktCO2e 2030.
Tavoiteskenaarioiden laatimisessa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen ALas-laskentaan pohjautuvaa päästöseuranta-aineistoa sekä päästövähennysskenaarioiden laadinnan työkalua. Työssä hyödynnettiin maakunnan toimijoiden näkemyksiä sekä asiantuntija-arvioita tavoitteen mukaisista toimista tavoitteiseen pääsemisessä.
Skenaarioiden tarkoitus on luoda tilannekuva siitä, millaisilla toimilla maakunnan Hinku-tavoite voidaan saavuttaa. Skenaariot antavat tietoa maakunnan toimijoille siitä, millaiset toimenpiteet ovat vaikuttavimpia. Hiilineutraali Kymenlaakso 2.0 -tiekartan toimeenpanossa skenaariot tuovat arvokasta tietoa eri päästövähennystoimien priorisointiin.
Kymenlaakson päästöt vähentyneet 40 prosenttia vuosina 1990–2021
Kymenlaakson maakunnan käyttöperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vajaat 40 prosenttia vuosina 1990-2021. Vuodesta 2005 lähtien päästöt ovat laskeneet noin 32 prosenttia.
Suurimmat sektorikohtaiset päästövähennykset aikavälillä 2005–2021 liittyivät tieliikenteen (-119,5 ktCO2e), öljylämmityksen (-83,7 ktCO2e) ja sähkön käytön päästöihin (-73,1 ktCO2e). Kansallisesti ohjatun polttoaineiden biokomponenttien jakeluvelvoitteen ohella tieliikenteen päästökehityksessä alkoi hiljalleen näkyä ajoneuvokannan uudistuminen ja sähköistyminen.
Rakennusten energiankulutuksen päästöjen osalta merkittäviä toimia olivat kaukolämmön fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vähähiilisemmillä lämmönlähteillä ja rakennusten erillislämmityksessä öljylämmityksestä luopuminen.
Suurin päästövähennyspotentiaali liikenteessä
Hinku-tavoitteen mukaisesti Kymenlaakson yhteenlaskettujen päästöjen tulisi pienentyä 703 ktCO2e vuoden 2021 tasosta. Laaditussa skenaariossa suurin osa päästövähennyksistä toteutettaisiin liikenteessä, jossa siirryttäisiin voimakkaasti kohti sähköistettyä ajoneuvokantaa.
Rakennusten öljylämmityksestä luovuttaisiin lähes täysin. Kaukolämmössä luovuttaisiin lähes kaikista fossiilisista polttoaineista. Energiaa tuotettaisiin vuonna 2030 laajamittaisesti muun muassa lämpöpumpuilla.
”Tavoitevuoden 2030 jälkeen tieliikenteen, teollisuuden ja maatalouden päästöt korostuvat perusuran päästösektoreissa. Erityisesti liikenteen käyttövoimien sähköistämisestä voidaan saada merkittäviä päästövähennyksiä", erikoistutkija Laura Saikku Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
”Maakunnassa jo vuosia tehtyä ilmastotyötä vauhditetaan nyt maakunnan keskeisten toimijoiden kanssa. Hinku-tavoitteeseen pääseminen tarkoittaa kiristyvää tahtia päästövähennyksissä, mutta maakunnan tahtotila kunnianhimoiseen tavoitteeseen pääsemiseen on vahva”, ympäristösuunnittelija Kaisa Leino Kymenlaakson liitosta sanoo.
Tavoitteet saavutettavissa myös taakanjakosektorilla
Kansallisissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteissa tarkastellaan sekä kokonaispäästöjä että erikseen erityisesti taakanjakosektorin päästöjä. Vaikka kansallisia ilmastotavoitteita ei ole jyvitetty aluetasolle, voidaan alueiden päästökehitystä kuitenkin peilata niihin.
Kymenlaakson taakanjakosektorin päästökehityksen perusuran mukainen päästövähenemä 55,6 prosenttia täyttää jo kansallisen vuosille 2005–2030 määritellyn 50 prosentin päästövähennystavoitteen.
Hinku-tavoitteen saavuttamiseen liittyvien lisätoimien avulla saavutettu suurempi päästövähenemä johtaisi -78,7 prosentin päästömuutokseen taakanjakosektorilla vuosina 2005-2030.
Kulutuksen päästöjen vähentäminen vaatii myös lisätoimia
Kunnat ja maakunnat ovat perinteisesti seuranneet alueensa kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä niin sanotuilla tuotantolähtöisillä laskentatavoilla (alueperäiset ja käyttöperäiset tarkastelut). Näiden laskentojen ulkopuolelle jäävät muun muassa tuontihyödykkeiden kulutuksesta aiheutuvat päästöt. Toisaalta niihin sisältyvät myös sellaiset päästöt, jotka ovat aiheutuneet vientiin suuntautuvien hyödykkeiden tuotannossa.
Kulutusperäisessä laskentatavassa huomio siirtyy tuotantopohjaisesta tarkastelusta kulutuksen seurauksena aiheutuviin päästöihin. Tarkasteltavan alueen kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikki ne päästöt, jotka ovat muodostuneet alueella kulutettujen hyödykkeiden tuotannossa niiden tuotantoalueesta riippumatta.
Kymenlaakson kulutusperäiset päästöt vuonna 2015 olivat suuruudeltaan 1 819 ktCO2e, ollen siten 55,2 prosenttia suuremmat kuin saman vuoden käyttöperäiset Hinku-laskentasääntöjen mukaiset päästöt (1172 ktCO2e). Asukaskohtaiset päästöt olivat 10,6 tCO2e. Vuoden 2030 kestävän kulutuksen hiilijalanjäljen tasoon 2,5 tCO2e/asukas (Lettenmeier ym. 2019) verrattuna perusurakehitys ei ole riittävän nopeaa.
Kulutusperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä 87 prosenttia aiheutui kotitalouksien kulutuksesta (9,2 tCO2e), 10 prosenttia kuntien hankinnoista (1,1 tCO2e) ja loput 3 prosenttia investoinneista (0,3 tCO2e). Vuonna 2015 Kymenlaakson kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki oli 1579 ktCO2e.
Selvityksessä Kymenlaaksolle laadittiin kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen perusura, jonka mukaisesti Kymenlaakson maakunnan päästöt ovat 969 ktCO2e vuonna 2035 eli noin 38,6 prosenttia pienemmät vuoteen 2015 verrattuna. Kymenlaakson kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vähenevät hieman kansallista perusurakehitystä nopeammin osittain väkiluvun pienenemisen seurauksena.
Skenaarioiden laskentaperiaatteet pohjautuvat ”Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen pienetämiseen” -raporttiin, jonka mukaisesti skenaariot voidaan laatia erikseen jokaiselle Suomen maakunnalle.
Kymenlaaksoon kuuluu kuusi kuntaa: Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti.
Raportti
Lisätietoja
Ryhmäpäällikkö , erikoistutkija Laura Saikku, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1140, etunimi.sukunimi@syke.fi
Ympäristösuunnittelija Kaisa Leino, Kymenlaakson liitto, puh. +358 44 7478518, kaisa.leino@kymenlaakso.fi