Hiilijalanjälki paljastaa hankintojen ilmastokuorman

Uutinen 30.10.2020 klo 9.09
© Jussi Hellsten / Helsingin kaupunki

Hankinnoissa hiilijalanjälki kuulostaa houkuttelevalta: ilmastovaikutukset tunnistava lukuarvo, joka voisi ohjata hankintaa kustannusten ohella. Mutta kuinka hyvin hiilijalanjälki todellisuudessa soveltuu osaksi julkisia hankintoja? Tätä selvitetään parhaillaan Helsingin kaupungin Canemure-osahankkeessa.

Tunnista ilmastovaikutuksiltaan merkittävimmät  hankintaryhmät ja ryhdy toimiin

Suomen ympäristökeskus toteutti arvion Helsingin kaupungin hankintojen ja investointien hiilijalanjäljestä viime syksynä. Suurimmat päästövaikutukset syntyvät Helsingissä rakennusinvestoinneista sekä niihin liittyvistä rakennus ja kunnossapitopalveluista.

”Kaupungin on pystyttävä ohjaamaan paremmin palvelutuotantoaan ja hankintojaan  nykyistä vähähiilisempään suuntaan. Hiilijalanjälkitiedon avulla tunnistamme, missä meidän on tehtävä eniten vähähiilisyyden edistämiseksi”, toteaa Helsingin kaupungin hankintajohtaja Jorma Lamminmäki.

Rakentamisen lisäksi Helsingin osahankkeessa tarkastellaan muitakin päästöintensiivisiä hankintaryhmiä. Mukana ovat puisten asuinkerrostalojen suunnittele- ja rakenna -urakka, tiiviin ympäristön katu- ja vesihuoltourakka, 70-luvun kerrostalon peruskorjaus, sekä uudelleenpäällystysurakat.

Lisäksi tarkastelussa ovat henkilöstöravintolapalvelu, palvelutalojen ruokapalvelut sekä liha- ja maitotuotteet. Viimeisimpänä mukaan on tullut myös työvaatehankinta.

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen asiantuntija Mia Malin kertoo, että hiilijalanjälkitietoa on jo hyödynnetty hankintojen vastuullisuuden arviointityökalun kehittämisessä.

”Vähähiilisyyskriteerien kehitystyö tullaan kohdentamaan arviointityökalun avulla tunnistettuihin merkittäviin hankintoihin. Myös vaikuttavuuden seurantaa esimerkiksi päästövähennysten osalta kehitetään juuri näissä hankintaryhmissä”, Mia Malin sanoo.

Tuo näkyväksi, mistä tekijöistä hankinnan elinkaaren hiilijalanjälki muodostuu

Vertailukelpoista hiilijalanjälkitietoa on tarjolla valitettavan vähän, eikä tiedon soveltaminen käytännön tasolla ole yksinkertaista. Sen sijaan hiilijalanjälkeen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen auttaa tunnistamaan, mistä hankinnan kohteen suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät. Tämä taas mahdollistaa oikeanlaisten ilmastokriteerien käyttämisen itse hankinnassa.

Maitohankinnan yhteydessä pohdittiin Euroopan komission suositteleman ympäristöjalanjälkimenetelmän (PEF) hyödyntämistä.

Lopulta hankinnassa päädyttiin tarjoajilta pyydettävään toimenpidesuunnitelmaan, jolla tavoitellaan hankinnan kohteesta aiheutuvien ilmastovaikutusten vähentämistä. Myös uudelleenpäällystysurakoissa edellytetään ilmastovaikutuksia vähentäviä toimia ja tiedonkeruuta tulevaisuuden urakoiden hiilijalanjälkilaskentaa varten.

Pohdi, miten hiilijalanjälkitietoa on tarkoituksenmukaista hyödyntää hankinnassa

© Antti Pulkki / Helsingin kaupunki

Julkisessa hankinnassa hiilijalanjälkitiedon hyödyntämisen tekee haastavaksi vaatimus tietojen vertailukelpoisuudesta sekä laskureiden ilmaisesta saavutettavuudesta. Laskentamenetelmän yhdenmukaisuus, lähtötietojen luotettavuus sekä laskijan osaaminen vaikuttavat kaikki tarjousten vertailukelpoisuuteen ja siten kilpailutuksen tasapuolisuuteen.

Keskeinen selvityskohde on, voiko hiilijalanjälkitietoa hyödyntää kilpailutustilanteessa. Suomessa on kehitetty kansallinen rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä, minkä lisäksi uudisrakennusten hiilijalanjälkeä tullaan ohjaamaan lähitulevaisuudessa lainsäädännöllä.

Standardoidun laskentamenetelmän olemassaolo mahdollisti hiilijalanjälkitiedon ottamisen vertailuperusteeksi asuinkerrostalojen SR-urakan kilpailutuksessa.

Mikäli hiilijalanjälkitietoa ei ole mahdollista hyödyntää kilpailutuksessa, voi hiilijalanjälkilaskennan toteuttaa sopimuskaudella kehityskohteiden löytämiseksi. Näin meneteltiin ravintolapalveluiden hankinnan kohdalla.

Käy keskustelua markkinan kanssa ja etsi yhdessä ratkaisu ilmastotavoitteisiin

Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää yhteistyötä. Markkinan valmius kannattaa selvittää viestimällä avoimesti konkreettisista ideoista ja haasteista. Yksityisellä sektorilla voi olla kaupunkien kanssa hyvinkin samankaltaiset tavoitteet. Vuoropuhelu voi auttaa löytämään yhteistyön hedelmiä.

Liha- ja maitotuotehankintojen valmistelun alla käytiin monivaiheista markkinakeskustelua. Yritysten näkemyksiä kuultiin erityisesti siitä, miten ympäristövaikutukset ja hiilijalanjälki voitaisiin ottaa huomioon.

”Tavoitteenamme on vähentää hankintojen päästöjä ympäristökriteerien avulla. Olemme huomanneet, että kriteerien kehittäminen yhteistyössä markkinoiden kanssa on avainasemassa”, tiivistää Palvelukeskus Helsingin hankintapäällikkö Antti Virtanen.

Tarkastele, voidaanko ilmastovaikutuksia pienentää hankintatapaa muuttamalla

Pitkän aikavälin tavoitteena on hankintojen hiilijalanjäljen jatkuva pieneneminen, mitä toteutetaan niin ilmastokriteerien kuin ilmastoystävällisten tuotteiden ja palveluiden avulla. Näiden lisäksi vähähiilisten hankintojen edistäminen vaatii ennen kaikkea totuttujen käytäntöjen tarkastelua ja avoimuutta erilaisille hankintatavoille.

Kaupungin kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tavoitteena on lisätä ymmärrystä resurssiviisaista  ja elinkaarivaikutusten kannalta järkevistä hankintatavoista. Huomiota tullaan kiinnittämään niin arkiseen kuluttamiseen tarvikehankinnoissa kuin palveluhankintoihin omistamisen sijaan. Jälkimmäistä tarkastellaan muun muassa kaupungin työvaatehankintojen osalta.

  • Hyödynnä hyvät käytännöt! Esimerkkejä onnistuneista vähähiilisistä hankinnoista on saatavilla ja niitä tulee jatkuvasti lisää. Poimi omaan hankintaasi sopivat palikat muun muassa komission GPP-kriteereistä sekä Keinon ja Motivan esimerkeistä!
  • Muista, että hiilijalanjälki on vain yksi indikaattori! Vaikka hankkeessa keskitytään hiilijalanjälkeen, kiinnitetään kilpailutuksissa huomioita kokonaisvaltaiseen vastuullisuuden huomioimiseen. Hankinnoissa käytetään muun muassa työllistämisehtoa ja ruoan vastuullisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Kirjoittajat: projektikoordinaattori Satu Turula, Helsingin kaupunki ja projektiasiantuntija Reetta Huomo, Helsingin kaupunki

Artikkeli on julkaistu Hiilineutraali Suomi -lehdessä syyskuussa 2020.

Lisää aiheesta


  • Tulosta sivu