Monilla kunnilla ja yrityksillä on intresseissään parantaa ilmastotyön ja erityisesti ilmastoverkoston kautta omaa näkyvyyttään. Ilmastoteoistaan ja tavoitteistaan viestimällä kunta ja yritys pystyvät osoittamaan ympäristövastuullisuuttaan ja rakentamaan imagoaan.
Jo nykyisistä toimista näkyvämmin viestiminen kertoo siitä, että kunta ja yritys ovat ajan hermoilla. Asukkaat ja asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia kunnan ja yrityksen vastuullisuudesta ja ympäristöasioista.
Viestintä ei ole oma erillinen saarekkeensa, vaan se on tiiviisti kytköksissä ilmastostrategiaan ja konkreettisiin toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi.
Kuva: Niina Nousiainen, Syke "Mistä syntyy hyvä ilmastobrändi"
Verkostoviestintä
Miksi
- Ulostulo laajemmalla rintamalla saa yleensä enemmän näkyvyyttä
- Luodaan myönteistä kuntakuvaa yhdessä
Mistä
- Asetetuista tavoitteista
- Toimista tai tuotteiden hiilijalanjäljen pienentämisestä
- Vaatimuksista toimittajille ja yhteistyötahoille
- Osallistumisesta hankkeisiin tai verkostoihin
- Yrityksen sertifioiduista laatujärjestelmistä tai ympäristömerkeistä
- Myös ongelmista ja haasteista
Miten
- Yleistajuisesti ja konkretisoiden. Usein käytännön esimerkit tehdyistä toimenpiteistä ja saavutetuista vaikutuksista kiinnostavat.
- Konkretisoi päästövähennysten suuruusluokka: mitä luvut tarkoittavat käytännössä?
Kenelle
- Asiakkaille ja kuntalaisille
- Yhteistyökumppaneille
- Henkilöstölle
- Medialle ja suurelle yleisölle
Millä kanavilla
- Verkoston omat kanavat (verkkosivut, some-kanavat)
- Kunnan tarjoamat kanavat (kunnan verkkosivut, some-kanavat, printtijulkaisut, ulkomainonta)
- Yritysten oman viestinnän ja markkinoinnin hyödyntäminen
- Yhteiset viestintäkampanjat (projektiluonteinen, rahoitusta mahdollista hakea myös ulkopuolelta)
- Uutiskirjeet
- Yhteinen alusta tai foorumi
Avaimia onnistuneeseen viestintään
Suomen ympäristökeskus kysyi neljältä ilmastoviestinnässään onnistuneelta kunnalta Iiltä, Joensuulta, Lahdelta ja Lappeenrannalta keskeisiä tekijöitä ja vinkkejä viestintään. Johtopäätökset ovat:
Brändin tulee perustua toteutetuille ilmastoteoille
- Teot innovatiivisia, ”ensimmäisiä Suomessa”, rohkeita
Ilmastoviestinnän tulee olla faktapohjaista ja innostavaa
- Suomalaiset nöyriä → lisää rohkeutta myös viestintään
Käsitteet brändi & brändäys eivät laajemmassa käytössä
- Kuitenkin halutaan positiivinen kuntaimago
Eri tahojen osallistaminen ilmasto- ja brändityöhön tärkeää
- Kuntalaiset brändin keskiössä, yrityksiä ja toimialoja osallistetaan ilmastotyöhön
Brändi tuonut positiivisia vaikutuksia
- Positiivinen ilmapiiri, asukkaita, työpaikkoja, koulutusturismi, kansainvälinen näkyvyys
Vinkkejä
Esimerkkejä verkostoviestinnästä
Lappeenrannan Greenreality
- Käytössä yhteiskehittämisalusta, joka helpottaa ja tehostaa verkoston toimijoiden välistä yhteistyötä. Alustan käyttö on moderni tapa suunnitella ja edistää yhteisiä projekteja.
Joensuun Ilmastokumppanuus
- Mallille ollaan parasta aikaa tekemässä ilmastoviestintäsuunnitelmaa yhdessä kaupungin strategisen viestintäkonsultin kanssa. Climate Joensuu -portaali on yksi keskeinen väline viestinnässä.
- Verkoston jäsenille jaetaan uutiskirjeessä ajankohtaista tietoa ilmastotyöstä yrityskentällä sekä tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista.
- Verkostolla on tapaamisia puolivuosittain.
Turun Ilmastojoukkue
- Ilmastoteoista viestitään SECAP-ilmastokorttien avulla. SECAP-kortti kuvaa kunnan ja/tai yrityksen ilmastoteon samassa formaatissa. Tämä auttaa liittämään yksittäiset teot osaksi laajempaa ilmastytön kokonaisuutta: tehdään hiilineutraalia kuntaa ja ilmastopositiivista (liike)toimintaa yhdessä.
Iin Paikallista
- Alustana toimii Facebook-ryhmä.