REPower-CESTin työpaketissa 4 tuotetaan tietoa puhtaan energiasiirtymän taloudellisista vaikutuksista sekä siitä, mitä tekijöitä tunnistettujen talouspotentiaalien toteutumiseksi tulee huomioida. Asiaa tarkastellaan neljän tutkimuskysymyksen kautta:
- Mitkä ovat puhtaan energiasiirtymän talous- ja työllisyysvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Suomessa ja Suomen maakunnissa?
- Millaisia puhtaan energiasiirtymän toteutumista rajoittavia työvoiman riittävyyden, osaamisen ja alueellisen sijoittumisen kohtaanto-ongelmia työmarkkinoilla on ja miten niitä voidaan ratkaista?
- Mikä on kotitalouksien asumisen ja liikkumisen energiaköyhyyden nykytila ja miten puhdas energiasiirtymä vaikuttaa tulevaan kehitykseen?
- Millaisia taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia tekijöitä puhtaaseen energiasiirtymään liittyvissä valinnoissa tulee huomioida ja miten ne suhteutuvat toisiinsa?
Puhtaan energiasiirtymän talous- ja työllisyysvaikutukset Suomen kansantaloudessa ja maakuntien aluetalouksissa
Puhtaasta energiasiirtymästä toivotaan Suomen kansantaloudelle uutta kestävän talouskasvun veturia. Siirtymä edellyttää merkittäviä investointeja sekä energiateollisuuteen että toimintoihin, jotka hyödyntävät edullista ja puhdasta energiaa. Energiasiirtymän odotetaan synnyttävän uutta taloudellista toimeliaisuutta, työllisyyttä, arvonlisää ja verotuloja sekä kansallisesti että alueellisesti.
Puhdas energiasiirtymä etenee joka puolella Suomea. Siirtymässä edellytettävät investoinnit ja tuotantotoiminnat ovat luonteiltaan erilaisia, mikä luo mahdollisuuksia maantieteeltään, luonnonvaroiltaan ja elinkeinorakenteiltaan erilaisille alueille.
Alueellisia vahvuuksia hyödyntävät investoinnit voivat edistää myös kaupungistumiskehityksestä kärsineitä alueita parantamalla työllisyyttä ja vahvistaen paikallistalouksia, mikä puolestaan vähentää työttömyyttä ja edistää tasapainoista alueellista kehitystä. Alueelliset analyysit mahdollistavat kohdennetumpien ja tehokkaampien politiikkojen ja tukitoimien suunnittelun.
Puhtaan energian investoinnit synnyttävät arvonlisää uusien tuotantolaitosten, infrastruktuurin ja palveluiden kautta, mikä välillisesti lisää taloudellista toimeliaisuutta myös useilla muilla toimialoilla energiateollisuuden ulkopuolella.
Tämä taloudellinen toimeliaisuus ulottuu esimerkiksi rakennus- ja valmistusteollisuuteen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Näin ollen puhtaan energian investoinnit voivat luoda laajasti positiivisia välillisiä taloudellisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Taloudellisen toimeliaisuuden kautta verotulot tukevat julkisten palveluiden ja infrastruktuuri-investointien rahoitusta, mikä edelleen tukee kestävää talouskasvua.
Tehtävässä tuotetaan tietoa puhtaan energiasiirtymän kansantaloudellisista ja aluetaloudellisista vaikutuksista (tuotanto, arvonlisä, työllisyys, verot) teknologiakohtaisesti sekä erilaisissa skenaarioissa.
Puhtaassa energiasiirtymässä tarvittu työvoima
Puhtaan energian siirtymän onnistumisessa ja taloudellisten potentiaalien toteutumisessa ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on kriittinen tekijä. Puhtaan energian alalla tarvitaan monenlaisia ja monen tasoisia taitoja sisältäen suorittavaa työtä ja kehitystyötä.
Toimiva työmarkkina osaavan työvoiman hankinnan kannalta on olennainen kilpailukykytekijä kansainvälisillä markkinoilla kilpailtaessa. Koulutusjärjestelmien on mukauduttava vastaamaan puhtaassa energiasiirtymässä tunnistettuja työvoimatarpeita, jotta työvoiman saatavuus ei rajoita siirtymän toteutumista.
Työvoiman saatavuuden turvaamisessa julkisen sektorin rooli on merkittävä, sillä sen tehtävänä on tarjota tarvittavat resurssit ja infrastruktuuri sekä tukea koulutusta ja tutkimusta, jotka ovat olennaisia puhtaan energian siirtymän edistämisessä.
Tehtävässä analysoidaan työmarkkinoita suhteessa mallinnettuihin talouspotentiaaleihin. Työssä käytetään henkilörekisteriaineistoja sekä tilastollisia mallinnusmenetelmiä.
Energiaköyhyys puhtaassa energiasiirtymässä
Eri ihmisryhmät ovat erilaisissa asemissa energiankulutuksensa osalta. Energiasiirtymä voi mahdollisesti jopa lisätä taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien kuten pienituloisten perheiden ja eläkeläisten energiaköyhyyttä. Mahdollinen energiakustannusten nousu voi pahentaa heidän tilannettaan, sillä heidän energiakulujensa osuus tuloista voi olla jo valmiiksi korkea. Siksi energiasiirtymän suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon energiaköyhyyden lievittäminen esimerkiksi tarjoamalla tukia ja kannustimia energiatehokkuusinvestointeihin erityisesti heikoimmassa asemassa oleville kotitalouksille. Myönteinen talouskehitys edesauttaa myös heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tukemista ja tasapainottaa siirtymän kustannuksia yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Tehtävässä tuotetaan tietoa kotitalouskohtaisesti asumisen ja liikkumisen energiankulutukseen liittyvistä kustannuksista ja niiden osuudesta kotitalouden käytettävissä olevista tuloista. Työssä käytetään yksikkötason energiankulutusmalleja, liikkumisvaihtoehtoja kuvaavia aineistoja sekä henkilörekisteriaineistoja.
Puhtaan energiasiirtymän arvottaminen
Puhdasta energiasiirtymää voidaan toteuttaa erilaisilla teknologia- ja ohjauskeinokokonaisuuksilla, joiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset ovat erilaisia valittujen keinojen ominaisuuksista riippuen.
Vaihtoehtojen valinnoissa vaikeus liittyy siihen, miten rahassa hankalasti mitattavien tekijöiden kuten ympäristöön ja energiaturvallisuuteen liittyvät vaikutukset yhteismitallistetaan. Tehtävässä käytettävien valintakoetutkimusten kautta pyrimme edistämään päätöksentekijöiden ymmärrystä siitä, mitä ihmiset arvostavat puhtaassa energiasiirtymässä ja miten eri tekijät suhteutuvat toisiinsa. Kokonaisvaltainen arviointi varmistaa, että puhtaan energian siirtymä on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä, hyödyttäen koko yhteiskuntaa.
Arvottamistutkimuksen kohde tarkentuu hankkeen aikana konsortiotason valinnan pohjalta. Tutkimus toteutetaan valintakoemenetelmällä.
Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen ympäristökeskus osana REPower-CEST -projektia.