RePower-CEST -hankkeen työpaketissa 2 koostetaan ja tuotetaan tietoa ja menetelmiä puhtaan energiajärjestelmän siirtymään liittyvien teknologioiden elinkaaristen ilmasto-, luonto- ja muiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Työpaketin tavoitteena on tunnistaa
- mitkä ympäristövaikutukset ovat puhtaan energiajärjestelmän teknologioiden kannalta tärkeimpiä,
- mitkä tekijät niihin vaikuttavat,
- miten ympäristövaikutukset voidaan arvioida ja
- millä keinoin haitallisia vaikutuksia voidaan hallita ja minimoida.
Keskeistä on määrittää uusien energiantuotanto ja -varastointiteknologioiden kasvihuonekaasupäästöt ja luonnonvarojen kulutus sekä maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät ilmasto- ja biodiversiteettivaikutukset. Tiedontuotannossa otetaan huomioon lainsäädäntöön ja standardeihin liittyvät tarpeet ja vaatimukset.
Puhdas siirtymä edellyttää pitkäaikaisten ympäristövaikutusten tunnistamista
Puhtaan siirtymän vaikutusten tarkastelu koostuu viidestä tehtävästä:
1. Energiantuotannon ja -varastoinnin elinkaariset ympäristövaikutukset
Tehtävässä kootaan tietoa vähähiilisten energiantuotanto- ja -varastointiteknologioiden elinkaarisista ympäristövaikutuksista, tunnistetaan teknologioiden merkittävimpiä vaikutuksia sekä tehdään elinkaariarviointeja valituille uusille teknologioille. Tulokset raportoidaan tieteellisenä artikkelina, politiikkasuosituksina ja yleistajuisena raporttina.
2. Elinkaariarviointiin (LCA) liittyvät keskeiset ohjeistukset, säädökset ja vaikutusarviontimenetelmät
Tehtävässä käydään läpi ja arvioidaan keskeisimmät LCA:ta soveltavat ohjeistukset ja standardit. Näitä ovat esimerkiksi ISO-standardit 14040-14044, jotka muodostavat perustan LCA:lle, hiili- ja vesijalanjälkeä koskevat standardit ISO 14067 ja ISO 14046. Standardien lisäksi tehtävässä tarkastellaan elinkaariarviointiin liittyviä muita yleisesti käytettyjä ohjeistuksia, joista yksi on laajasti sovellettu World Resource Insitute:n (WRI) ja World Business Council for Sustainable Development:n (WBCSD) Greenhouse Gas Protocol.
Viimeisten 10-20 vuoden aikana LCA on tullut osaksi lainsäädäntöä ja sen merkitys on koko ajan kasvamassa. Ohjeistusten ja standardien lisäksi tehtävässä tarkastellaankin vähäpäästöiseen energiantuotantoon liittyviä LCA:n pohjautuvia säädöksiä, esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivin kestävyyskriteereitä, akkuasetusta ja rakentamiseen liittyviä määräyksiä. Lisäksi hankkeessa käydään läpi elinkaarisia vaikutusarviointimenetelmiä, erityisesti hankkeen edetessä tärkeimmiksi tunnistettujen vaikutusten osalta.
3. Maankäyttöön liittyvät kysymykset ja menetelmät
Tehtävässä tarkastellaan suunniteltujen ja jo toteutuneiden uusiutuvan energian hankkeiden maankäyttövaikutuksia. Työssä tuotetaan GIS-tietokanta hiilivarastoista ja -nieluista uusiutuvan energian potentiaalisilla tuotantoalueilla sekä laaditaan ohjeistus datan päivitykseen. Tehtävässä laaditaan myös suosituksia siitä, kuinka aurinko- ja tuulivoimahankkeiden suunnittelussa tulisi huomioida luonnon monimuotoisuusvaikutukset.
4. ENVIMAT-mallien panos-tuotoslaskentaan perustuva analyysi järjestelmätason vaikutuksista
Tässä tehtävässä päivitetään ja sovelletaan ENVIMAT-malliperhettä järjestelmätason tarkasteluihin. Tarkastelussa huomioidaan myös taloudelliset vaikutukset ympäristövaikutusten lisäksi. Tehtävässä tuotetaan lisäksi avoin tietokanta energiasiirtymään tarvittavien investointien suorista ja epäsuorista ympäristövaikutuksista.
5. Maankäytön suunnittelumenetelmät
Tehtävässä tarkastellaan ympäristövaikutusten arvioinnin käyttöä maankäytön suunnittelussa ja kehitetään menetelmiä uusiutuvan energian yhteisvaikutusten huomiointiin. Lisäksi annetaan suosituksia yhteismenettelystä sekä kehitetään hiilisuunnittelutyökalua.
Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen ympäristökeskus osana REPower-CEST -projektia.