Hyppää sisältöön

Keskeiset käsitteet

Tällä sivulla avataan keskeisiä metsien hiilinieluihin, hiilivarastoihin ja metsien käytön ilmastovaikutuksiin liittyviä käsitteitä.

Absoluuttiset päästöt ja poistumat

Päästölähteiden määrällinen, massamääräinen yksikkö on päästö. Päästölähteelle vastakkainen prosessi on nielu, jonka määrällinen yksikkö on poistuma. Nielu on siten mikä tahansa prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasuja (kuten hiilidioksidia), aerosoleja ja kasvihuonekaasun esiastetta, ja siten poistaa niitä ilmakehästä. Hiilinielun seurauksena jokin hiilivarastoista kasvaa. Hiilivarastoja ovat muun muassa valtameret, kasvillisuus ja maaperä. Ilmakehää ei tässä yhteydessä lasketa hiilivarastoksi, sillä hiilen virtoja ja varastojen muutoksia tarkastellaan ilmakehän näkökulmasta.

Päästölähde

Päästölähde on mikä tahansa prosessi, toiminta tai mekanismi, joka aiheuttaa kasvihuonekaasujen (kuten hiilidioksidin), aerosolien tai kasvihuonekaasun esiasteen päästöjä ilmakehään. Päästölähteiden määrää mitataan päästöinä.

Nielu

Nielu on mikä tahansa prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasua (kuten hiilidioksidia), aerosoleja tai kasvihuonekaasun esiastetta, ja siten poistaa jotain niistä ilmakehästä. Nielun määrää mitataan poistumina.

Nettonielu

Nettonielu tarkoittaa prosessia, toimintaa tai mekanismia, johon kuuluu sekä päästölähteitä että nieluja, ja joiden määrällisten yksiköiden (päästöjen ja poistumien) summa on negatiivinen (poistumat ovat päästöjä suuremmat). Esimerkiksi Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori on kokonaisuudessaan nettonielu, jos sen päästöt ovat pienemmät kuin poistumat. Kasvihuonekaasuinventaareissa päästöihin ja poistumiin lasketaan hiilidioksidin lisäksi myös muita kasvihuonekaasuja, kuten metaani ja typpioksiduuli, jotka muunnetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi. Tällöin kyseessä on kasvihuonekaasujen nettonielu.

Netto(päästö)lähde 

Netto(päästö)lähde tarkoittaa prosessia, toimintaa tai mekanismia, johon kuuluu sekä päästölähteitä että nieluja, ja joiden määrällisten yksiköiden (päästöjen ja poistumien) summa on positiivinen (päästöt ovat poistumia suuremmat) (ks. Nettonielu)

Nettopäästöt

Nettopäästöt tarkoittavat päästöjen ja poistumien erotusta.

Hiilinielu

Hiilinielu sanan varsinaisessa merkityksessä tarkoittaa mitä tahansa prosessia, toimintaa tai mekanismia, joka sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Hiilinielulla saatetaan kuitenkin viitata myös kasvihuonekaasujen hiili- tai hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettuun nieluun.

Metsien hiilinielu

Metsien hiilinielu sanan varsinaisessa merkityksessä tarkoittaa metsiä, joiden hiilivarasto kasvaa, koska niihin sitoutuu enemmän hiiltä kuin sieltä poistuu. Kyseessä on nettonielu, koska metsissä tapahtuu aina sekä hiilen sitoutumista yhteyttämisen seurauksena että sen vapautumista lahoamisen ja maahengityksen seurauksena. Yleensä tarkastelussa huomioidaan myös metaani ja typpioksiduuli hiilidioksidiekvivalentteina ja metsät määritetään hiilinieluksi, jos ne ovat kasvihuonekaasujen nettonielu.

Puutuotteiden hiilinielu

Puutuotteiden hiilinielu tarkoittaa puutuotteiden hiilivaraston kasvua. Mikäli tiettyyn (esim. valtion) puutuotteiden hiilivarastoon sitoutuu jonakin ajanjaksona (esim. yhdessä vuodessa) enemmän hiiltä kuin sieltä poistuu, kasvaa puutuotteiden hiilivarasto ja puutuotteet raportoidaan kasvihuonekaasuinventaariossa nettonieluun rinnastettavina poistumina. Näin tehdään, koska kansainvälisesti on sovittu, että biomassan polton päästöt raportoidaan energiasektorilla nollana ja biomassaan sitoutuvan tai siitä vapautuvan hiilidioksidin virtojen sijasta raportoidaan biomassan varastonmuutoksia metsissä, maaperässä ja puutuotteissa. Puutuotteisiin lasketaan kaikki puumateriaalit tuotekategorioittain, sisältäen muun muassa sahatavaran, puulevyt ja paperituotteet. Kiinteitä, kaasumaisia ja nestemäisiä biopolttoaineita ei yleensä huomioida puutuotteina, vaan niihin sisältyvän hiilen oletetaan vapautuvan niiden tuotantovuonna.

Poistuma 

Poistuma tarkoittaa nielujen ilmakehästä poistamaa kasvihuonekaasujen, aerosolien tai kasvihuonekaasujen esiasteiden määrää. Poistumasta käytetään myös termiä negatiivinen päästö, joka kuvaa vastakkaisuutta päästölle.

Hiilitase 

Hiilitase on hiilivaraston muutos vuositasolla eli prosessin toimiminen hiilen lähteenä tai nieluna. Jos hiilitase on negatiivinen, on (esimerkiksi metsän) hiilivarasto pienentynyt ja ilmakehään on vapautunut hiilidioksidia. Jos hiilitase on positiivinen, on (esimerkiksi metsän) hiilivarasto kasvanut ja varasto (esimerkiksi metsä) on toiminut hiilinieluna. Hiilitase voidaan laajentaa kasvihuonekaasutaseeksi huomioimalla hiili(dioksidi)ekvivalentteina myös muut kasvihuonekaasut, kuten metaani ja typpioksiduuli.

Absoluuttinen päästö

Absoluuttinen päästö on mikä tahansa todellinen tai todelliseksi oletettu (fysikaalinen) päästö, jonka voi toteutuessaan havaita, mitata tai todentaa.

Metsien hiilivarasto

Metsien hiilivarasto koostuu maanpäällisen ja -alaisen elävän ja kuolleen biomassan hiilestä. Puuston kasvu ja maaperän karikesyöte ovat metsien hiilivarastoa kasvattavia tekijöitä, kun taas hakkuut ja puunkorjuu sekä puuston lahoaminen ja maahengitys ovat metsien hiilivarastoa pienentäviä tekijöitä.

Vertailutilanteeseen suhteutetut päästöt ja poistumat

Vertailutilanne 

Vertailutilanne muodostaa oletuksin mallinnetun kuvauksen siitä todellisuudesta, joka realisoituisi ilman tarkasteltavaa toimintoa. Vertailutilanteen määrittäminen on välttämätöntä, jotta voidaan johdonmukaisesti arvioida minkä tahansa tarkasteltavan toiminnon vaikutus. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun vertailutilanne on dynaaminen. Esimerkiksi metsien hiilivarasto muuttuu ajan myötä myös siinä tapauksessa, että metsiä ei hakata lainkaan tai niitä hakataan vähemmän kuin tarkasteltavassa tilanteessa. Näin ollen tarkasteltavan hakkuun vaikutus metsien hiilivarastoon syntyy vertailutilanteeseen suhteutettuna. Vertailutilanteessa voidaan olettaa, että metsiä käsitellään tai niitä ei käsitellä lainkaan. Johdonmukainen valinta riippuu tarkastelun näkökulmasta, mutta oleellista on, että tarkasteltava käsittely (esim. hakkuu) ei sisälly vertailutilanteeseen. Vertailutilanne valitaan tutkimustavoitteen mukaan.

Vertailutilanteessa tulee kuvata kaikki ne päästöt ja poistumat, joiden oletetaan muuttuvan tarkastellun toiminnon seurauksena. Esimerkiksi puusta valmistettavilla tuotteilla ja energialla voidaan korvata sille vaihtoehtoisia uusiutumattomia materiaaleja ja energianlähteitä. Näin voidaan välttää vaihtoisten tuotteiden ja energian tuotannossa ja käytössä syntyviä päästöjä.

Substituutio 

Substituutio tarkoittaa tuotteen tai palvelun korvautumista jollain toisella tuotteella tai palvelulla. Substituutio tapahtuu aina suhteessa vertailutilanteeseen. Esimerkiksi puunkäytön substituution kohdalla vertailutilanteessa ei olisi käytetty tarkasteltavia puutuotteita ja -energiaa, vaan olisi käytetty niille vaihtoehtoisia tuotteita ja energiaa. Toisin kuin absoluuttiset päästöt, substituutiota ei voida havaita, mitata tai todentaa, vaan se tulee mallintaa oletuksia käyttäen.

Vältetyt päästöt

Tarkastellun toiminnon ja sen vertailutilanteen välisen erotuksen kasvihuonekaasutase. Esimerkiksi erotus metsien ja puutuotteiden hiilivarastossa ja uusiutumattomien raaka-aineiden käytöstä aiheutuvissa päästöissä puutuotteen tai -energian tuotantotoiminnossa ja sen vertailutilanteessa.

Päästöjen ja poistumien ilmastovaikutus

Päästöt ja poistumat muuttavat maapallon säteilytasapainoa ja siten joko lämmittävät tai viilentävät ilmastoa. Säteilypakote kuvaa sitä energiaepätasapainoa, jonka päästöt tai poistumat ovat ilmastojärjestelmässä saaneet aikaan. Päästöjen ja poistumien ajallisella esiintymisellä on vaikutusta ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin ja siten säteilypakotteeseen. Niinpä toiminto, joka aiheuttaa väliaikaisestikin päästöjä ilmakehään (yli ajan hiilineutraali), kumuloi energiaa ilmastojärjestelmään, eikä ole siten ilmastoneutraali. Esimerkiksi metsien ja puunkäytön kasvihuonekaasutaseisiin liittyy dynamiikkaa, minkä vuoksi ne eivät ole ilmastoneutraaleja.

Säteilypakote

Säteilypakote kuvaa energiaepätasapainoa, jonka päästöt tai poistumat ovat ilmastojärjestelmässä saaneet aikaan. Kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen vähentää maapallolta avaruuteen poistuvan lämpösäteilyn määrää, mistä aiheutuu lämmittävä eli positiivinen säteilypakote. Pienhiukkaset taas vähentävät auringon säteilyn lämmittävää vaikutusta ja aiheuttavat siksi maapallolla jäähdyttävää eli negatiivista säteilypakotetta. Säteilypakotetta mitataan säteilytehon (wattia) määrällä neliömetriä kohden (W/m2).

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudella tarkastellaan sitä, kuinka paljon ilmakehässä on hiiltä. (Hiilidioksidi on ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista ylivoimaisesti merkittävin). Se ilmaistaan usein ppm-arvolla eli tilavuuden miljoonasosalla (ja ppb = tilavuuden miljardisosa). Tilavuusosuudet kertovat samalla, kuinka suuri kyseisen kaasun molekyylien osuus ilmassa on. Esimerkiksi 300 ppm:n hiilidioksidipitoisuus tarkoittaa, että miljoonasta ilmamolekyylistä 300 kpl on hiilidioksidimolekyyleja. Hiilidioksidipäästöt häviävät ilmakehästä hitaasti, usein vasta vuosikymmenissä, ja osa hiilestä säilyy ilmakehässä jopa satoja vuosia.

Hiilineutraali

Hiilineutraali on tasapainotila, jossa jonkin toiminnon hiilidioksidin tai hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettujen kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat ovat nolla. Toiminto voi olla jatkuvasti hiilineutraali tai yli ajan hiilineutraali. Hiilineutraaliutta voidaan tarkastella joko absoluuttisten tai vertailutilanteeseen suhteutettujen päästöjen ja poistumien summasta. Voidaan käyttää myös termiä kasvihuonekaasuneutraali. Hiilineutraalius on eri yhteyksissä määritetty eri tavoin. Väärinymmärrysten välttämiseksi termi tulisikin aina määritellä erikseen. 

Ilmastoneutraali

Ilmastoneutraali tarkoittaa sanan varsinaisessa merkityksessä toimintoa, jonka aiheuttama säteilypakote on jatkuvasti nolla. Toiminto ei siten vaikuta minään ajan hetkenä ilmastoon mitenkään. Monissa yhteyksissä ilmastoneutraaliutta kuitenkin käytetään synonyyminä hiili- tai kasvihuonekaasuneutraaliudelle. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimus ja EU:n komissio viittaavat kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien tasapainotilaan termillä ilmastoneutraali. Väärinymmärrysten välttämiseksi termi tulisikin aina määritellä erikseen. 

Laatinut: ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio ja tutkija Anna Lipsanen, Suomen ympäristökeskus SYKE.

Sivuston sisältö on tuotettu Canemure-hankkeen lisäksi Maj Ja Tor Nesslingin säätiön tuella.

Kirjallisuutta

Julkaistu 17.3.2021 klo 7.49, päivitetty 12.4.2021 klo 18.17

  • Tulosta sivu