Luonnonvarakeskus Luke: Suopeltojen ja ojitettujen suometsien päästöjen hillintäkeinot ja niiden käyttöönotto Suomessa

EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseksi tarvitaan hyviä käytännön ratkaisuja ja työkaluja, joilla ilmastonmuutosta hillitsevät toimet johtavat todellisiin päästövähennyksiin. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 6 miljoonaa tonnia CO2-ekv. on peräisin suometsien maaperästä ja 8 miljoonaa tonnia CO2-ekv. turvemaapelloilta. Nämä ovat päästökauppasektorin ulkopuolella merkittävimpiä päästöjen aiheuttajia.

Canemure-hanke tukee Suomen maatalousmaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden toteuttamista ja metsien hiilinielun vahvistamista. Tulokset auttavat LULUCF-sektoria siirtymään ilmastoviisaisiin kestäviin ratkaisuihin kustannustehokkaasti.

Vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä turvemailta

Luken osahanke auttaa löytämään tehokkaat kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiskeinot erityisesti suometsien ja turvemaapeltojen päästöjen hillitsemiseen ja tuottaa ohjeistuksen niiden ilmastoviisaille viljely- ja hoitokäytännöille. Ohjeistus ja koulutusmateriaali tulee oppilaitosten, neuvontaorganisaatioiden, maankäytön suunnittelijoiden ja maanomistajien käyttöön.

Hankkeessa testataan suometsien hakkuukäytäntöjä, joissa kasvatetaan metsää jatkuvapeitteisenä ja joilla pohjaveden pinta pidetään nykyistä korkeammalla. Samaten todennetaan jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaikutukset turpeen kasvihuonekaasupäästöihin runsasravinteisilla kuusivaltaisilla kasvupaikoilla, jotka ovat puuntuotannon kannalta tärkeitä ja nykyisellään suuria päästölähteitä.

Pohjaveden pinnan tason ja puuston haihduttamisen vaikutuksia tutkitaan myös ojituksen ja ojien kunnostamisen tarpeen arvioinnin yhteydessä. Peltojen osalta tarkastellaan erilaisten kosteikkoviljelykasvien viljelymahdollisuuksia ja kehitetään niiden viljelymenetelmiä.

Kasvihuonekaasupäästöille pyritään määrittelemään hinta. Päästövähennyksiä, eri ohjaustapojen taloudellisia ja ympäristövaikutuksia vertaillaan eri ajanjaksoina.

Kosteikkoviljelyä © Jaakko Heikkinen

Yhteistyötä tehdään sidosryhmien kanssa

Hankkeessa tehdään konkreettisia toimenpiteitä yhteistyössä maanomistajien kanssa, jolloin saadaan käyttökelpoista tietoa menetelmien mahdollisuuksista, rajoituksista, toteuttamiskelpoisuudesta ja kustannustehokkuudesta. Tutkimustuloksista ja ilmastoviisaista ratkaisuista ja suosituksista kerrotaan ja viestitään sekä sidosryhmille että laajemmin.

Kasvihuonekaasumittauksia tehdään kohteilla, joita käytetään myös koulutustilaisuuksissa, kun siirretään tutkimustietoa käytännön toimijoille, neuvontaorganisaatioille, maanviljelijöille ja metsänomistajille. Hankkeessa laadittujen mallien avulla ennakoidaan viljelymenetelmien ja metsänkäsittelyketjujen vaikutuksia hydrologiaan ja kasvihuonekaasupäästöihin.

Maatalouden peltokoealueet, joita käytetään myös esittelykohteina, sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla. Jatkuvapeitteisen metsäkasvatuksen esittelypaikat sijaitsevat eteläisessä Suomessa kuusivaltaisissa ojitetuissa suometsissä.

Canemure-hanke laajentaa ja täydentää SOMPA-hankkeessa Suomen Akatemian STN-rahoituksella tehtävää työtä.

Aikataulu

Marraskuu 2018–lokakuu 2024

Lisätietoja

  • tutkimusprofessori, tutkimuspäällikkö Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 2197
  • etikoistutkija Mikko Peltoniemi, Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 5329
  • Tutkija Sakari Sarkkola, Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 5409
  • tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 6474
Julkaistu 26.2.2019 klo 14.14, päivitetty 30.10.2019 klo 14.58