Hyppää sisältöön

Hinku-päivillä keskityttiin kompensaatioihin, yritysyhteistyöhön ja ilmastoviestintään

Uutinen 4.11.2021 klo 9.27
Tilaisuudessa julkistettiin Hinku-verkoston uusi logo. © SYKE

Hinku-verkoston syyspäivä järjestettiin 3.11.2021 webinaarina. Tilaisuudessa kuultiin kiinnostavia tuloksia ja ajankohtaisia nostoja ilmastoviestinnästä, ilmastopäästöjen kompensaatioista, kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä sekä kuntien roolista ja mahdollisuuksista osana valtakunnallista ilmastotyötä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SYKEstä.

Ilmastoviestinnän haasteita ja ratkaisuja

Venla Riekkinen ja Niina Nousiainen SYKEstä esittelivät kuntien ilmastoviestintätutkimuksen alustavia tuloksia. Työssä oli haastateltu 12 kuntaa ja lisäksi yli 50 kuntaa vastasi kyselyyn.

Tutkimuksen mukaan ilmastoasioiden rooli kunnan strategisessa toiminnassa on merkittävä, mutta päivittäisessä viestinnässä niillä on vielä suhteellisen pieni painoarvo. Viestijät arvioivat ilmastoviestinnän roolin keskimäärin tärkeämmäksi kuin käytännön ilmastotyötä tekevät. Vastaajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että ovat viidessä vuodessa kehittyneet ilmastoviestinnässä.

Hinku-kuntien ilmastoviestintä on tutkimuksen mukaan positiivista, konkreettista, mutta myös suhteellisen maltillista. Joskus kunnan tekojen koettiin olevan ristiriidassa kunnan ilmastobrändin kanssa. Haasteita aiheuttavat kunnissa erityisesti resurssien puute, sekä erilaisten tahojen tavoittaminen ilmastotyöhön. Vuorovaikutteinen, konkreettisiin tekoihin perustuva viestintä koettiin toimivaksi.

Ulla Ala-Ketola ja Hannele Ahponen SYKEstä kertoivat Hinku- ja ilmastoviestinnän ajankohtaisista aiheista. Tulevan vuoden keskeinen teema ilmastoviestinnässä tulee olemaan kulutusperusteiset päästöt. Viestinnän painopisteenä tässä teemassa ovat erityisesti kunnat ja kansalaiset.

Tilaisuudessa julkaistiin Hinku-kuntien uusi logo, joka nostaa esille Hinkua itsenäisenä verkostonaan. Logo otetaan käyttöön vuoden 2022 alussa

Kompensaatiot ilmastotyön välineinä

Johanna Niemistö SYKEstä kertoi vapaaehtoisista päästökompensaatioista. Laadukkaassa päästökompensaatiossa on tärkeää, että kompensaatio on lisäistä eli ilman kompensaatiota päästöjen vähennystä ei syntyisi. Toiminnan on oltava myös pysyvää. Suomessa on tällä hetkellä noin parikymmentä erilaista päästökompensaatioiden tarjoajaa.

SYKEn kyselyn perusteella yritykset ja kuluttajat ovat kompensoineet esimerkiksi lentämisen ja tapahtumien päästöjä. Muutama kaupunki Suomessa on laatinut tiekarttoja kompensaatioille. Esimerkiksi Turussa ja Joensuussa on suunniteltu omia päästökompensaatiomalleja.

Liisa Maanavilja Lukesta kertoi maankäyttösektorin kompensaatioista. Alan yritykset myyvät muun muassa metsittämistä ja puiden istuttamista, metsän kiertoajan pidentämistä, puun kasvun lisäämistä lannoittamalla sekä soiden ennallistamista. Lisäksi myydään maaperän parannusta biohiilellä ja hiilen sitomista pitkäikäisiin puutuotteisiin.

Ongelmana on myyjien laaja kirjo ja hankala vertailtavuus. Luke on laatimassa verkkopalvelua, joka tarjoaa tietoa kompensaatioista. Palvelu tulee tarjoamaan erityisesti vertailevaa tietoa tahoista, jotka myyvät kompensaatioita.

Ilmastoyhteistyötä yritysten ja kuntien välille

Heta Itämäki Vantaan kaupungilta kertoi siitä, miten kunnat voivat edistää yritysyhteistyötä ilmastoasioissa. Yritysyhteistyössä on hyvä muistaa, että yritykset eivät ole yhdenmukainen joukko vaan moninainen ryhmä yksinyrittäjistä isoihin konserneihin. Ne ovat myös eri vaiheissa ilmastotyössään ja edustavat erilaisia aloja.

Yhteistyöllä voidaan esimerkiksi vaikuttaa suoraan alueen päästöjen vähentämiseen, tai sitten kunta voi luoda kunnille edellytyksiä ilmastotyöhön ja parantaa niiden kilpailuetua. Yhteistyö muiden kuntien kanssa on tärkeää.

Yhteistyön on hyvä lähteä kunnan strategiasta ja elinkeinopoliittisista tavoitteista. On tiedettävä, miten yritysyhteistyötä kunnassa jo tehdään ja sisältyykö siihen ilmastotavoitteita. Kannattaa myös kartoittaa olemassa olevat yritysten verkostot, joiden osaksi voidaan tuoda ilmastotyötä.

Olli-Pekka Pietiläinen ympäristöministeriöstä muistutti, että Suomen kokonaispäästöt ovat laskeneet noin neljä prosenttia vuodessa vuoden 2010 jälkeen. Suomen tulee kuitenkin vielä kiristää taakanjakosektorin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystoimet on linjattu alustavasti 2021 budjettiriihessä. Toimia edellytetään kaikille sektoreille ja kunnat ovat yksi keskeisiä toimijoita. Kuntastrategiat ovat keskiössä kun kunnat määrittelevät ilmastotoimiaan. Kunnille on tulossa myös vaatimus ilmastosuunnitelmista.

Tilaisuuden ohjema ja esitykset 


  • Tulosta sivu