Uutinen 28.5.2020 klo 11.52
Laura Saikku © Luukas Myller
Kunnilla on suuri rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Hinku, Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkosto, on tukenut kuntien ilmastotyötä vuodesta 2008. Kuntia on liittynyt verkostoon viime vuosina kiihtyneeseen tahtiin, nyt toukokuussa 2020 kuntia on mukana jo 73. Verkoston kaikki kunnat ovat sitoutuneet kunnianhimoiseen tavoitteeseen vähentää päästöjään 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Kuntien hyvät tavoitteet eivät kuitenkaan automaattisesti realisoidu tehokkaiksi päästövähennystoimiksi. Halusimme selvittää Hinku-verkoston vaikuttavuutta ja kerätä kuntien tähänastiset kokemukset yhteen. Tätä varten keskustelimme viime vuonna 40 Hinku-kunnan edustajan kanssa. Haastatellut kunnat olivat liittyneet Hinkuun ennen vuotta 2019, joten kaikilla oli jonkin verran kokemusta Hinku-verkostosta. Osassa kunnista yhteyshenkilöt olivat vaihtuneet, mutta yli puolessa haastatelluista kunnista oli mukana joku henkilö, joka oli ollut kunnan liittymisestä asti mukana Hinku-työssä. Keskustelut olivat paitsi mielenkiintoisia ja opettavaisia, saimme myös erinomaisen aineiston tutkimustamme varten. Vaikuttavuuden selvittämiseksi haastatteluja täydennettiin analysoimalla kuntien päästöjä.
Verkostotyöllä on vaikuttavuutta
Työ osoitti, että Hinku-verkostoon liittyminen on jo vähentänyt kuntien kasvihuonekaasupäästöjä. Tilastollisen analyysin mukaan Hinku-verkostoon liittyneiden kuntien päästöt olivat noin 3,1 prosenttia alemmalla tasolla, kuin mitä ne olisivat olleet ilman Hinku-verkostoa. Tämä on suora Hinku-verkoston lisävaikutus.
Myös haastatteluissa verkoston vaikutus ilmastotyöhön tuli selkeästi esiin: Kuntien edustajista 60 prosenttia koki, että Hinku-verkostoon liittyminen oli edistänyt päästövähennyksiä konkreettisten toimenpiteiden kautta. Haastattelujen mukaan tärkeimpien konkreettisten toimien joukossa on ollut muun muassa energiantuotantoon, rakennusten energiatehokkuuteen, liikenteeseen ja aurinkosähköön liittyviä toimia. Käytännön työn ohessa Hinkuun liittyminen oli parantanut kuntien ilmapiiriä tai päätöksentekoa.
Lähes puolet haastatelluista koki verkoston kautta saadun asiantuntijatuen arvokkaaksi. SYKEn asiantuntijat ovatkin vuosien varrella laskeneet kuntien päästökehitystä sekä auttaneet taloudellisten investointien, kuten esimerkiksi aurinkopaneelihankintojen toteuttamisessa. Hinku-jäsenyyden myötä joissain kunnissa on saatu liikkeelle myös muita ilmastotyötä edistäviä hankkeita. Vertaistuki, tiedon jakaminen ja mallit konkreettisten toimien toteuttamiseen ovat olleet tärkeässä roolissa. Verkostolta on saatu myös viestintätukea ja medianäkyvyyttä.
Hinku-kunnat eroavat keskenään suuresti ilmastotyön suunnitelmallisuudessa ja toimeenpanossa. Verkoston positiivisista vaikutuksista huolimatta suuri osa kunnista koki resurssipulaa. Haasteeksi koettiin myös rajalliset vaikutusmahdollisuudet kunnan asukkaiden ja yritysten päästöjen kohdalla. Onnistumiset puolestaan liittyivät käytännössä kunnan johdon sitoutumiseen, henkilöstön aktiivisuuteen ja työn riittävään resurssointiin. Onnistumisia on koettu, kun ilmastotyö on jalkautettu läpi toimialojen, kokemuksia on vaihdettu, ja ilmastotyöhön on osallistettu useita eri toimijoita.
Matka kohti haastavia ilmastotavoitteita jatkuu
Raporttiin kerätyt kokemukset palvelevat toivottavasti sekä haastateltuja kuntia itseään, uusia Hinku-kuntia, että samalla kaikkia Suomen kuntia, jotka painivat usein samojen ilmastohaasteiden parissa. Työn tulosten perusteella on tarkoitus kehittää myös Hinku-verkoston toimintaa mahdollisimman hyvin yhä laajenevan verkoston tarpeet huomioiden.
Ilmastotyön tueksi on Canemuren asiantuntijaverkostossa tämän vuoden puolella julkaistu lyhyitä Best Practices -katsauksia – tuoreimpana muun muassa kuntien merkittävimmät päästövähennystoimet summaava julkaisu. Näihin toimiin keskittymällä päästään lähemmäs kohti kunnianhimoisia tavoitteita. Kuntien investointien tueksi on julkaistu tuoreet laskurit aurinkosähköstä ja lämpöpumpuista. Kuntien toiminnan seuraamisessa tieto kunnan päästökehityksessä on olennaista. Kuntien päästölaskentaa kehitetään edelleen: kesäkuussa julkaistaan vuoden 2018 päästötiedot ja syksyksi kehitetään työkalua kuntien tiekarttatyön tueksi. Jatkossa pyritään kiinnittämään vielä enemmän huomiota sellaisten toimenpiteiden tukemiseen, jotka voivat auttaa kuntia tiukkenevassa taloustilanteessa.
Ilmastotyötä tehdään ahkerasti kunnissa laajasti ympäri Suomen. Erilaisia verkostoja, yhteistoiminnan malleja sekä asiantuntijatuen ratkaisuja on kehitetty. On hienoa huomata, että ainakin Hinku-verkoston kohdalla työ on vaikuttanut suoraan päästöihin. Tämä kannustaa jatkamaan työtä ja viemään sitä eteenpäin niin keskitetyn tuen ja koordinaation kuin kuntien oman työn osalta.
Laura Saikku, erikoistutkija, Canemure-hankkeen vetäjä
Suomen ympäristökeskus SYKE