Uutinen 18.10.2022 klo 10.33
Jyri Seppälä © Kai Widell
Elämme nyt erikoista aikaa. Juuri kun korona alkoi hellittää, tuli Ukrainan sota energiakriiseineen. Samalla ilmastonmuutos on näyttänyt voimistuvia merkkejä eri puolilla maailmaa. Tässä tilanteessa suomalaisten kuntien ja maakuntien Hinku- ja hiilineutraaliustavoitteiden tärkeys ei ole hävinnyt mihinkään, päinvastoin.
Muuttunut maailma merkitsee sitä, että aikanaan suunnittelut ilmastotoimet on hyvä päivittää tinkimättä tavoitteista. Koska resurssit ovat tiukalla, kannattaa arvioida mistä toimista saa parhaat ilmasto- ja kustannushyödyt lähiaikana. Samalla tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei lähiajan toimilla hidasteta ilmastoimien vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä.
Energian hinta toimii parhaana konsulttina energiatehokkuuden ja energiasäästön edistämisessä kunnissa. Viimeistään nyt kuntien kannattaa ottaa esille energiatehokkuuskatselmusten havainnot, päivittää kannattavuuslaskelmat sekä miettiä uusien digiratkaisujen mahdollisuudet. Nyt jos koskaan on syytä sisäistää käsite ”kulutusjousto" ja arvioida miten sitä voi soveltaa omassa kunnassa.
Kestävät energiantuotantotavat avainasemassa
Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa omistajaohjauksen, kaavamääräysten tai julkisten hankintojen kautta energiatuotantoratkaisuihin. Investointien tulisi kohdentua polttoon perustumattomiin uusiutuviin energiaratkaisuihin. Nämä ja hukkalämmön talteenotto, eri mittakaavan lämpöpumput, maanlämpökaivot sekä sähkön varastointi kulutusjoustoineen ovat avainsanoja, joilla saavutetaan vähähiilisyyden lisäksi myös vientiosaamista.
Liikkumisessa suuntana tulee olla sähköistyminen, vaikka sähkön hinta näyttäytyy nyt hidasteena. Kannattavuuslaskelmissa tulee ottaa huomioon eri energiamuotojen pitempiaikaiset hintojen kehitysnäkymät. On selvää, että vähäpäästöisen sähkön hinta tulee painumaan alas ja fossiilisten polttoaineiden nousemaan ylös.
Esimerkkiä ja ohjausta kuntalaisille ja yrityksille
Energia-asiat kiinnostavat nyt kuntalaisia, yrityksiä ja maatalousyrittäjiä. Kunta voi näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan sekä vaikuttaa aktiivisesti kunnan eri toimijoihin jakamalla tietoa ja tekemällä päätöksiä, joilla helpotetaan heidän energiatoimiaan. Tässä ei kannata toimia yksin, vaan yhdessä muiden kuntien ja asiantuntijatahojen kanssa.
Monet kunnat ja alueet ovat laskeneet pääsevänsä hiilineutraaliksi kompensoimalla loput päästönsä alueensa ulkopuolella tehdyillä nielulisäyksillä tai päästövähennyksillä. Kompensaatioihin liittyvät pelisäännöt ovat kuitenkin pahasti auki niin Suomessa kuin EU:ssa, minkä takia kuntien ja alueiden ei kannata kiirehtiä asiassa. Mikään ei tietenkään estä käyttämästä rahaa alueen ulkopuolella oleviin kohteisiin ja edistämästä niiden avulla ilmastotoimia, tulivat niiden vaikutukset sitten mukaan hiilineutraaliustavoitteisiin tai eivät.
Jyri Seppälä, Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä, professori, Suomen ympäristökeskus SYKE