Uutinen 29.10.2020 klo 16.51
Rauman meriteollisuuspuisto. © Rauman meriteollisuuskiinteistöt
Rauman Meriteollisuuskiinteistöt analysoi vuokralaistensa sähkön, kaukolämmön ja vedenkulutusta. Kun kiinteistöjen kulutus tunnetaan, löydetään myös säästökohteet.
Kolmellekymmenelle teolliselle toimijalle tiloja tarjoava Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy on aloittanut laajan energiansäästöhankkeen. Sen on määrä kattaa kokeiluvaiheesta saatujen kokemusten jälkeen Seaside Industry Parkin yli 50 000 neliömetrin kiinteistöt. Hanke on osa kuusivuotista Canemure-hanketta, jonka tavoitteena on toteuttaa EU:n ilmastotavoitteita vähentämällä hiilidioksidipäästöjä.
Älykästä mittarointia
Kokeiluhankkeen ytimessä on eri energiamuotojen älykäs mittaus- ja valvontajärjestelmä, joka valvoo meriteollisuuspuistossa eri energiamuotojen ja resurssien käyttöä. Valvonta kattaa sähkön, lämmön, veden, paineilman ja kaasun. Hankkeen päätavoitteena on kulutuksen vähentäminen.
”Tavoitteemme on 30 prosentin säästöt tuotannon määrään suhteutettuna sekä 30 prosentin C02 päästövähennykset”, Rauman Meriteollisuuskiinteistöjen toimitusjohtaja Timo Luukkonen sanoo.
Seaside Industry Parkin vuokralaisten eri resursseja koskevat laskut on laadittu tähän saakka pääosin arvioperusteisesti. Syynä on ollut se, ettei kiinteistöissä ole ollut eri toimijoilla omia mittareita esimerkiksi sähkön-, lämmön- tai vedenkulutukselle. Taustalla on alueen historia, jolloin se oli yhden yrityksen eli Rauma-Repolan hallussa. Rauman Meriteollisuuskiinteistöt perustettiin vuonna 2014.
Koska laskutus on ollut arvioperusteista, yrityksiltä on puuttunut motiivi toimia resurssiviisaasti.
”Kun uusi järjestelmämme antaa jokaiselle toimijalle tietoa heidän omasta kulutuksestaan, näkevät he nykyistä paremmin säästöpotentiaalin ja voivat toimintaansa tehostamalla vaikuttaa energia- ja vesilaskujensa suuruuteen. Tavoitteemme on, että järjestelmä antaa tulevaisuudessa kaikille yrityksille reaaliaikaista tietoa eri resurssien käytöstä”, Luukkonen sanoo.
Raakadatasta analytiikkaan
Uusi mittaus- ja valvontajärjestelmä asennettiin kevään 2020 aikana ensin yhden asiakkaan eli metalliteollisuuden esikäsittelypalveluja tarjoavan Logistikaksen käytössä olevaan kiinteistöön.
Pelkkä datan kerääminen ja raakadatan esittäminen ei kuitenkaan riitä, vaan suuresta datamassasta on kyettävä erottamaan kultajyvät. Tähän työhön Rauman meriteollisuuspuistolla on kumppanina raumalainen ohjelmistoyritys ionSign Oy, joka kehittää järjestelmään data-analytiikkaa ja raportointia eri käyttäjäryhmien tarpeeseen. Kehittämistyötä jatketaan koko hankkeen ajan vastaamaan eri käyttäjäyritysten tarpeita.
”Meille ja asiakkaillemme on tärkeää, että voimme suhteuttaa järjestelmällä saavutettavat säästöt tuotannon määrään. Meriteollisuusyrityksillä tuotanto ja myös resurssien käyttö vaihtelee suuresti vuosien ja vuodenaikojen välillä”, kehityskoordinaattori Saara Haaslahti sanoo.
Hankkeessa edetään niin, että mittarointia lisätään alueelle vaiheittain lähivuosina.
”Keskitymme hankkeessa tuotantorakennuksiin, koska niissä on suurimmat säästömahdollisuudet”, Haaslahti sanoo.
Koko 40 hehtaarin alueen energiakulutus vaihtelee kuukausittain miljo kilowattitunnin molemmin puolin. Kaukolämmön kulutus on ollut enimmillään tammikuussa noin 1500 megawattituntia. Vedenkulutus vaihtelee 1000 ja 1500 kuutiometrin välillä.
Alueen yritykset ovat olleet alusta saakka kiinnostuneita hankkeesta, koska ne näkevät siinä mahdollisuuden laskujen pienentämiseen ja pienempiin päästöihin. Alkuvaiheessa kiinteistökohtainen mittarointi tosin saattaa tuoda yllätyksiä molempiin suuntiin eli osalle yrityksistä voi tulla aiempaa isommat laskut, kun laskut vastaavat todellista kulutusta.
”Oleellista on, että yritykset näkevät uuden järjestelmän kautta kulutuksensa reaaliaikaisesti ja pystyvät siten vaikuttamaan toimintoihinsa prosessin ollessa vielä käynnissä. Uskon, että paljon energiaa käyttävillä toimijoilla on mahdollisuuksia pienentää energialaskua merkittävästi”, Luukkonen sanoo.
Koko alue yhteen näkymään
© Jussi Partanen
Rauman meriteollisuuspuistossa nähdään, että nyt meneillään oleva hanke voisi hyödyttää myös muita vastaavia teollisuuspuistoja ja kiinteistöyrityksiä, joiden suojissa toimii iso joukko yrityksiä. Seaside Industry Parkissa hyötyjiä ovat sekä kiinteistöjen omistaja että vuokralaiset.
”Me saamme koko alueen käyttötiedot yhden käyttöliittymän alle ja samalla voimme tarjota monipuolisesti tietoa asiakkaillemme”, Haaslahti sanoo.
Meriteollisuuskiinteistöjen kunnossapitopäällikölle järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi havaita, jos jonkin kiinteistön veden tai lämmön kulutus nousee yllättäen. Järjestelmä voidaan määrittää hälyttämään tällaisissa tilanteissa, jolloin kunnossapitopäällikkö voi lähteä tarkastamaan, onko kyseisen kiinteistön lvi-järjestelmissä vuotoja.
”Yksi valvontajärjestelmä kaikille kiinteistöille ja niissä oleville kulutusmittareille helpottaa merkittävästi kunnossapitomme työtä. Toinen tärkeä asia on meille se, että laskutusjärjestelmä on jatkossa meillä selkeä ja tasapuolinen kaikille”, Haaslahti sanoo.
Nopea takaisinmaksu
Jatkossa mittarointia viedään kussakin kiinteistössä yhä tarkemmin käyttöpaikkakohtaisten mittareiden alle, jolloin esimerkiksi saadaan tietoa, miten valot, koneet, latauslaitteet sekä sähköiset ilmanvaihto- ja jäähdytyslaitteet ovat kuluttaneet sähköä.
”Kun saamme järjestelmämme laajasti käyttöön, luomme prosessit sellaisiksi, että yritykset jakavat toisilleen parhaita käytäntöjä, kuinka energiansäästötavoitteita päästään”, Luukkonen sanoo.
Opastukseksi niille, jotka lähtevät rakentamaan vastaavaa järjestelmää Haaslahti haluaa antaa muutaman neuvon. ”Mittaroinnin suunnittelu on tärkeää eli se, mihin kohtaan kiinteistöjä kulutusmittarit asennetaan. Mittareita ei voi asentaa määrättömästi. Toinen iso asia on käyttöliittymän suunnittelu käyttäjäystävälliseksi. Tämä on pitkä hanke, jossa oppii koko ajan lisää ja joka mahdollistaa opitun soveltamisen käytäntöön.”
Koko hankkeen budjetti on noin 400 000 euroa, josta EU-rahaa on noin 160 000 euroa. Koska Rauman Meriteollisuuskiinteistöjen sähkölasku on vuosittain noin miljoona euroa ja lämpölasku noin puoli miljoonaa, on investoinnilla hyvin lyhyt takaisinmaksuaika, kunhan asetettuihin energiansäästötavoitteisiin päästään. Samalla putoavat myös hiilidioksidipäästöt ja ilmasto kiittää.
Teksti: Jukka Nortio
Artikkeli on julkaistu Hiilineutraali Suomi -lehdessä syyskuussa 2020.
Litää aiheesta