Hyppää sisältöön

CO₂ncrete Solution: Suomen betonikanta sitoo noin 5,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia

Uutinen 16.12.2020 klo 13.06
Betonin kierrätystä

Canemure-hankkeen CO₂ncrete Solution -osaprojektissa tutkitaan, paljonko Suomen betonikanta pystyy sitomaan hiilidioksidia. Betonirakenteilla on kyky reagoida ilmakehän hiilidioksidin kanssa niin, että hiiltä poistuu ilmakehästä. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi.

”Betoni sitoo hiiltä käytännössä pysyvästi, koska CO₂ irtoaa betonista vain polttamalla tuhannen asteen lämpötilassa”, kertoo osaprojektin vetäjä Tommi Kekkonen.

Ensimmäiseksi hankkeessa luotiin hiililaskennalle viitekehys. ”Tutkimme, mitä maailmalla on tehty, vaikka aineisto ei olekaan suoraan vertailukelpoista”, Kekkonen sanoo. Hänen mukaansa laskenta on Suomessa mahdollista toteuttaa tarkemmin kuin globaalisti. ”Tiedämme Forecon Oy:n toteuttaman analyysin kautta konkreettisesti, että Suomessa on betonia yli 240 miljoonaa kuutiota.”

CO₂ncrete Solution toteuttama hiilijalanjälkilaskenta valmistui loppukesästä. ”Tulosten mukaan Suomen betonikanta on sitonut vuoteen 2018 mennessä noin 5,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia”, Kekkonen kertoo. Luvussa ei ole huomioitu purettuja rakenteita.

Betonin kierrätys voi vaikuttaa hiilensidontakykyyn

Laskennassa eriteltiin rakennuskannan ja infrarakenteiden sitoma hiilidioksidi. ”Rakennuskantaan on sitoutunut 4,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, infraan selvästi vähemmän”, Kekkonen sanoo. Infrarakenteiden betoni karbonatisoituu erittäin hitaasti, koska maan alla rakenteet eivät ole kosketuksissa ilman kanssa. Tilanne muuttuu, kun rakenteet puretaan ja tuodaan maan alta ulkoilmaan.

Rakennuksen tai infrarakenteen purkuvaiheessa vaihtoehtoina ovat muun muassa betonielementtien uudelleenkäyttö tai betonin murskaaminen. Tällä hetkellä Suomessa kierrätetään vuosittain noin 80 prosenttia purettavasta betonista, mutta tutkimushankeen laskelmissa betonin kierrätystä ei ole vielä huomioitu. ”Seuraavaksi hankkeessa selvitetään, miten betonin kierrätys vaikuttaa betonikannan hiilensidontakykyyn”, Kekkonen toteaa.

Loppuvuoden aikana hankkeessa aloitetaan laboratoriotutkimukset. ”Tutkimme, paljonko hiiltä sitoutuu kierrätysbetoniin eri olosuhteissa ja voisiko ilman kiertoa murskatun betonin seassa jotenkin tehostaa”, Kekkonen sanoo.

Hankkeessa tullaan myös pilotoimaan kierrätysbetonin sovelluskohteita, kuten käyttöä kivihäkkipengerryksissä. ”Ratkaisu toimii hiilinieluna, ja samalla säästyy luonnon kiviaineksia”, Kekkonen sanoo. Hankkeen lopuksi kerätään ajatuksia kentältä ja tavataan kuntien edustajia. ”Tuotamme kunnille ohjeita betonin kierrätyksen optimoimiseksi ja käytöksi hiilivarastona.”


  • Tulosta sivu