Hyppää sisältöön

Helsinki selvitti työpaikkaruokalan aterioiden ilmastokuormaa - ruokien hiilijalanjälki esille uudella laskurilla

Uutinen 3.6.2022 klo 11.47
© Pexels

Helsingin kaupungin Canemure-osahankkeessa haluttiin selvittää Helsingin kaupunkiympäristön uuden toimitalon ravintolan (Ravintola Merta) hiilijalanjälki. Tavoitteena oli pystyä seuraamaan ja pienentämään hiilijalanjälkeä.

Hiilijalanjälkiselvitys rajattiin ruoan hiilijalanjälkeen, ja siitä kerättiin tietoa muun muassa reseptikohtaisin laskelmin sekä kävijämäärää että ruoan kokonaismenekkiä seuraten. Laskelmien lisäksi lopputuloksena oli uusi ruoan hiilijalanjäljen laskuri, joka sopii tarkempaan päivittäiseen hiilijalanjäljen laskentaan ravintoloissa ja ruokaloissa.

Eläinperäisillä aterioilla suurin hiilijalanjälki

Ravintola Mertan tapauksessa kaikkien laskennassa mukana olleiden ateriakokonaisuuksien (sis. pääruoka, energialisäke, salaatti, leipä, ruokajuoma, jälkiruoka ja mahdolliset muut komponentit) keskiarvo on 2,20 kg CO2e. Suurimmat hiilijalanjäljet ovat punaisella lihalla, juustolla ja muilla maitotuotteilla. Näiden välttäminen tai vähentäminen pienentää hiilijalanjälkeä tehokkaasti. Sen sijaan lähiruoka ei pienennä hiilijalanjälkeä merkittävästi, ja voi joissain tapauksissa jopa nostaa sitä.

Vertaillessa eri ateriakokonaisuuksien hiilijalanjälkiä, huomattiin, että erot voivat olla suuriakin. Esimerkiksi vegaaniruoan hiilijalanjälki oli keskimäärin noin 40 prosenttia liharuoan hiilijalanjäljestä. Valitsemalla voi siis vaikuttaa suuresti ateriansa hiilijalanjälkeen. Ravintolassa tulisikin olla tarjolla mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen omaava ateriakokonaisuus ja sen tulisi olisi halvempi tai sisältää jonkin muun kannustimen. Lisäksi ruokien yhteydessä tulisi mainita niiden hiilijalanjälki selkeästi ja vertailtavasti, jotta asiakas voi tehdä valinnan halutessaan.

Tutustu uuteen ruokien hiilijalanjälkilaskuriin

Suomen ympäristökeskuksen aiempi ruokaan liittyvä laskuri on keskittynyt kokonaisten ruokapalvelualueiden hiilijalanjäljen määrittämiseen, mikä erottaa sen nyt julkaistusta laskurista.

Lisää aiheesta

Kirjoittaja: tutkija Teemu Helonheimo, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi


  • Tulosta sivu