Hinku-päivillä puhutti vihreä siirtymä sekä kuntien, yritysten ja asukkaiden yhteistyön vahvistaminen

Uutinen 8.5.2023 klo 11.41

Hinku-kevätpäivillä 3.4.2023 keskityttiin erityisesti vihreään siirtymään ja ilmastotyön talousvaikutuksiin, ilmastosuunnitelmien laatimiseen liittyvään tukeen ja palveluihin sekä kuntien mahdollisuuksiin tehdä paikallista yhteistyötä yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Vantaan kaupungintalolla järjestetyssä tilaisuudessa oli mukana yli 100 osallistujaa sekä paikanpäällä että live-lähetyksen välityksellä.

Ympäristöpäällikkö Jari Viinanen toivotti osallistujat tervetulleiksi Vantaalle ja esitteli Vantaan kunnianhimoista ja laaja-alaista ilmastotyötä.

Päästöjen vähentämisessä on kova haaste ja sitoutuminen ilmastotavoitteisiin tukee kunnan ilmastotyötä. Hinku-kunnat olleet esimerkin näyttäjinä. Hinku-verkosto kiinnostaa edelleen kuntia: syyspäivän jälkeen verkostoon on liittynyt 5 viisi uutta kuntaa. Ilmastolain muutoksen myötä tavoitteellisen ja suunnitelmallisen ilmastotyön piiriin tulevat kaikki kunnat.

Erikoistutkija Santtu Karhinen esitteli ilmastotoimien aluetaloudellisten vaikutusten laskentamallin perusteita ja kulutusperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa. Kulutusperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta tehdään seuraavaksi vuodelle 2019.

Keskusteluissa todettiin, että kuntien investointipäätösten läpimenon kannalta aluetaloudellisten vaikutukset ovat tärkeässä roolissa. Syken tarjoamat työkalut ja indikaattorit tukevat kuntien ilmastotyötä. Aluetalousvaikutuksien osoittaminen on tärkeää kun priorisoidaan usein vähäisiä resursseja.

Yritysten ja asukkaiden osallistuminen ilmastotyöhön on välttämätöntä

Kunta ei vähennä päästöjä yksin. Yritykset tuovat vähäpäästöisiä innovaatioita ja elinvoimaa kuntiin sekä tuottavat asukkaille ekologisia tuotteita ja palveluita. Erilaisia toimintamalleja on kehitetty, esimerkkinä Päijät-Hämeen Ilmastokumppanuus -toiminta.

Kunnat vaikuttavat toimillaan yritysten toimintaympäristöön, muun muassa yhdyskuntarakenteeseen ja koulutetun työvoiman saatavuuteen.

Erikoistutkija Marja Salo kertoi asukkaiden ja kuntien yhteistyön merkityksestä kulutuksen päästöjen alentamisessa. Asukkaiden osallistaminen ja eri kohderyhmien huomioiminen osallistamisessa on tärkeää. Kunnissa toimii vahvoja kansalaisvaikuttajia kuten seurakunnat, Partio, Martat ja muut kansalaisjärjestöt. Tärkeää on myös ottaa huomioon kaikki kestävyysnäkökohdat kuten luontokadon ehkäiseminen, sosiaalinen kestävyys ja terveysnäkökohdat.

Erikoistutkija Anna Strandell kertoi DeCarbonHome-hankkeen pohjalta suomalaisten asumispreferensseistä. Suomalaiset ovat suht tyytyväisiä asumiseensa, vaikka muuttohalukkuuttakin on. Toiveet ovat kohtuullisia. Suomalaiset eivät toivo enää suurempia asuntoja vaan suosivat keskikokoisia. Yleisesti ottaen omakoti- ja rivitaloasujat haluaa pienempää, kerrostaloasujat isompaa asuntoa.

Omistusasuminen on toivotuin hallintamuoto ja se myös lisää asumistyytyväisyyttä. 70 prosenttia vastaajista pitää asunnon energiatehokkuutta tärkeänä valintatekijänä. Kaupungeissa asunnon valintakriteerinä korostuu palvelujen läheisyys, maaseudulla luonto ja oma rauha. 20-50-vuotiaat toivovat maaseutumaisempaa asumista kun taas yli 55-vuotiaat toivovat kaupunkiasumista. Elämänvaihe vaikuttaa vahvasti kaupunki- ja maaseutuasumiseen.

Erityisasiantuntija Panu Vuorimaa Vantaan kaupungin elinkeinopalveluista kertoi yritysyhteistyöstä ja kestävä klusterikehittämisestä Vantaalla. Yrityksiä haastavaa saada mukaan. Tärkeää on luottamuksen rakentaminen, yrittäjien tunteminen ja pitkäaikainen yhteistyö.

Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta kertoi kirkon Hiilineutraali kirkko 2030 -ohjelmasta. Kirkossa vallitsee yksimielisyys ympäristökysymysten tärkeydestä, kirkon ydintoimintaa on pitää huolta luomakunnasta. Kirkko omistaa kymmeniätuhansia kiinteistöjä, joiden energiaratkaisuja kirkkohallitus kartoittaa tavoitteena kiinteistöjen energiatehokkuuden kehittäminen. Ympäristökasvatusta tehdään esimerkiksi rippikouluissa. Kirkon erityisyys verrattuna muihin toimijoihin on vaikuttaa ihmisten tunteisiin ja motivaatioon ja auttaa esimerkiksi ilmastoahdistuksen käsittelyssä.

Asukkaat tavoitetaan ja osallistetaan erilaisin keinoin

Hinku-päivän päätti Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Eeva Heiskasen vetämä paneeli, jossa oli mukana Panu Vuorimaa (Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut), Hanna Kuisma (Vantaan kaupungin Yhteinen pöytä), Ilkka Sipiläinen (Hiilineutraali kirkko 2030), Siiri Tuovila (Partio) ja Anni Turunen (Syke).

Panelistit nimesivät tärkeiksi vaikuttajaryhmiksi muun muassa yritykset, elintarviketeollisuuden ja tukut, erilaiset yhdistyksen ja järjestöt, hyvätuloiset asukkaat, joilla on investointihalukkuutta sekä ruuhkasuomen ulkopuolella asuvat.

Vapaaehtoisilla on paljon tietotaitoa ja halua käyttää aikaansa vapaaehtoistyöhön ja erilaiseen kokeilukulttuuriin. Kunnat voisivat hyödyntää tätä nykyistä enemmän. Kansalaisyhteiskunta voi olla kunnille ideoiden lähde.

Osallistumisessa tunnistettiin erilaisia tasoja ja keinoja. Peruslähtökohta on asukkaiden informointi, josta vaikuttamismahdollisuuksia voidaan lähteä laajentamaan esimerkiksi erilaisilla työpajoilla, kansalaisraadeilla tai osallistavalla budjetoinnilla. Asukkaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, joiden tavoittamiseen täytyy käyttää erilaisia keinoja ja kanavia. Esimerkiksi Vantaalla 23 prosenttia asukkaista on vieraskielisiä.

Paneelissa tiedostettiin myös, että kaikki eivät halua osallistua, mutta heillä voi olla arvokkaita mielipiteitä asuinalueensa kehittämiseen. Myös yritysten ja kansalaisten intressien kohtaamisesta voi syntyä kiinnostavia kokeiluja kuten Vantaalla, joissa vuokrataloyhtiön pihaan tuotiin viljelylaatikoita. Tavoitteena oli urbaanin lähiruuan tuotanto ja tietoisuus. Asukkaat lähtivät mukaan kokeiluun innostuneesti.

Ohjelma ja esitykset

 


  • Tulosta sivu