Hyppää sisältöön

Hukka- ja ympäristölämmön tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää valtiolta tukia, verokannusteita ja pitkäjänteistä energiapolitiikkaa

Uutinen 26.5.2021 klo 14.52

Suomen ympäristökeskuksen tiedote 25.5.2021
Suomen ympäristökeskus on selvittänyt hukka- ja ympäristölämmön tarjontaan ja hyödyntämiseen liittyviä esteitä. Tutkimuksen perusteella yritykset kokevat investointien kannattavuuden ja taloudelliset riskit edelleen keskeisimmiksi haasteiksi investointien kasvulle. Ratkaisukeinoehdotuksissa korostuivat poliittiset ohjauskeinot, kuten investointituet, verotus ja markkinasäätely.

Hyödyntämisen esteitä ja niihin ratkaisuehdotuksia kysyttiin kaukolämpöyhtiöiltä. Tarjonnan esteistä kysyttiin konesaleja ja jäteveden puhdistamoja omistavilta yrityksiltä sekä isoilta kiinteistönomistajilta.

Kaukolämpöyhtiöt sekä hukka- ja ympäristölämmön tarjoajat peräänkuuluttivat investointituille jatkoa niin kauan, kunnes teknisten ratkaisujen hinta on tullut kilpailukykyisemmäksi. Samoin hallituksen lupaamaa lämpöpumppujen sähköveron alennusta kannatettiin laajasti ja sen toivottiin astuvan voimaan mahdollisimman pian.

Erityisesti kaukolämpöyhtiöillä on suuri huoli teollisten toimijoiden pysyvyydestä hukkalämmön tarjoajina.

”Tämä riski on tutkimuksissa osoitettu todelliseksi. Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja 14 vuodessa. Investointeja täytyy siis vauhdittaa. Ehdotettu ratkaisu oli, että valtio ottaisi suuremman roolin riskien kantamisessa esimerkiksi tukien tai jonkinlaisen takaus- tai vakuusjärjestelyn kautta”, tutkija Teemu Meriläinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Lisäksi tutkimuksessa nousi vahvasti esiin, että kaukolämpöverkkojen lämpötilan laskeminen edistäisi merkittävästi hukka- ja ympäristölämmön kannattavuutta. Tutkimukseen osallistuneet kannattivat laajalti romutuspalkkiota, jonka ympäristöministeriö tarjoaisi kiinteistöjen lämmönvaihtimien uudistamiseksi.

Markkinoiden ennakoimiseksi tarvitaan poliittista konsensusta ilmasto- ja energiapolitiikan tiekartasta

Sekä kaukolämpöyhtiöt että hukka- ja ympäristölämmön tarjoajat toivoivat puolueiden kesken sovittua pitkän tähtäimen ilmasto- ja energiapolitiikan tiekarttaa, jossa olisi selkeät suuntaviivat koskien tukia, veroja ja muita taloudellisia ohjauskeinoja.

”Taustalla on toive markkinoiden ennakoitavuudesta. Ala on huolissaan poukkoilusta, jonka myötä puhtaisiin energiaratkaisuihin suuntautuvat investoinnit voisivat muuttua kannattamattomiksi esimerkiksi jonkun veromuutoksen vuoksi”, erityisasiantuntija Karoliina Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Tutkimuksessa ilmeni, että uusien datakeskusten ja samalla niiden hukkalämpöjen saanti Suomeen edellyttää, että kyseisten yritysten olisi helppoa ja nopeaa asettua suomalaisiin isoihin kaupunkeihin kaukolämpöverkkojen yhteyteen. Kyselyyn vastanneiden mielestä Suomen kilpailukykyä heikentää kuntien kaavoituksen hitaus ja perinteet, kaavoittajien ja paikallisten energiayhtiöiden välisen yhteistyön puute sekä eri toimijoiden heikko osaaminen.

Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että rakennuksiin integroiduissa pienemmissä konesaleissa olisi hukkalämpöpotentiaalia, mutta kaukolämpöyhtiöt eivät ole niistä kovin kiinnostuneita. Monet hukka- ja ympäristölämmön tarjoajat ehdottivat kaukolämpöverkkojen avaamista kolmansille osapuolille, mitä kaukolämpöyhtiöt vastustivat.

Tutkimuksessa kaukolämpöyhtiöiden sekä hukka- ja ympäristölämmön tarjoajien välisten yhteistyö- ja hyödynjakomallien kehittymättömyys koettiin merkittäväksi haasteeksi erityisesti hukka- ja ympäristölämmön tarjoajien puolelta. Ratkaisuksi ehdotettiin myös sopimusmallien kehittämistä sekä hyvien esimerkkien kokoamista sopimusneuvottelijoiden avuksi.

Selvityksen taustaa

Selvityksen tavoitteena oli löytää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ratkaisumalleja hukka- ja ympäristölämmön hyödyntämisen vauhdittamiseksi kaukolämpöverkoissa. Hukkalämmöllä tarkoitetaan jätevesien, ilmanvaihdon ja teollisuuden prosesseista lämpöpumpuilla talteen otettua lämpöä sekä ympäristölämmöllä maasta, vesistöistä ja ilmasta lämpöpumpuilla talteen otettua lämpöä.

Tulokset perustuvat haastatteluihin, kyselyihin ja työpajoihin. Selvitys toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa EU-Life Canemure -hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää hiilineutraaliutta sekä tutkia merkittävien päästövähennystoimien kasvun esteitä ja skaalauskeinoja.

Kaukolämpö aiheuttaa liikenteen ja maatalouden ohella suurimman osan kuntien kasvihuonekaasupäästöistä, minkä takia hukka- ja ympäristölämmön hyödyntämisen vauhdittaminen on tärkeää hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.

Aineistoa

Kuva 1 Ympäristö- ja hukkalämpöinvestointien tilanne kaukolämpöyhtiöissä (pdf)

Kuva 2 Ympäristö- ja hukkalämpöinvestointien tilanne kaukolämpöyhtiöissä (pdf)

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Karoliina Auvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 050 330 5418, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkija Teemu Meriläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 2034, etunimi.sukunimi@syke.fi

Canemure-hankkeen vetäjä, erikoistutkija Laura Saikku, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 771 etunimi.sukunimi@syke.fi


  • Tulosta sivu