Hyppää sisältöön

Kuntien ilmastopäästöt vähenivät 7,4 prosenttia vuonna 2020

Uutinen 16.8.2021 klo 9.07
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ennakkotietolaskelman mukaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 7,4 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Suurin pudotus tapahtui sähkön käytön päästöissä (-20,3 prosenttia). Ennakkotietojen mukaan päästöt vähenivät kunnissa myös muilla sektoreilla.
Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 2005‐2020. © SYKE

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ennakkotietolaskelman mukaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 7,4 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna.

Suurin pudotus tapahtui sähkön käytön päästöissä (-20,3 prosenttia). Sähkön käytön päästöjä laski siirtymä fossiilisten polttoaineiden käytöstä tuulivoimaan sekä lämpimän vuoden seurauksena laskenut sähkön kulutus.

Ennakkotietojen mukaan päästöt vähenivät kunnissa myös muilla sektoreilla. Kaukolämpöä tuotettiin enenevissä määrin biomassalla, ja öljylämmityksestä siirryttiin vaihtoehtoisiin lämmitystapoihin. Kaukolämmön päästövähenemien tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida, että laskenta ei sisällä biomassan korjuun vaikutuksia maakäyttösektorin kasvihuonekaasutaseisiin. Myös tieliikenteen päästöt laskivat lähes kaikissa kunnissa.

”Oletettavaa on, että osa päästövähennyksistä tapahtui poikkeuksellisen koronavuoden seurauksena. Esimerkiksi tieliikenteessä päästöt vähenivät pääosin ajosuoritteiden laskun vuoksi, mutta myös ajoneuvokannan energiatehokkuuden paranemisen ja sähköistymisen vaikutukset alkavat näkyä vähitellen. Koronavuoden seurauksia päästökehitykseen ei voida esittää suoraan, mutta poikkeusolojen vaikutuksia on mahdollista johtaa sähkön käytön, vesiliikenteen ja teollisuuden päästökehitykseen”, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen SYKEstä.

Myönteinen päästökehitys on havaittavissa myös pidempää aikaväliä tarkasteltaessa. Päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa vuosina 2005-2020, jolloin keskimääräinen muutos on ollut -24 prosenttia.

Vuonna 2020 eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (26 %), maataloudesta (20 %), kaukolämmöstä (15 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11 %).

Kuntien yhteenlaskettujen päästöjen jakauma vuonna 2020

Vuonna 2020 eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (26 %), maataloudesta (20 %), kaukolämmöstä (15 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11 %).
Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2020. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti. © SYKE

Asukaskohtaisissa päästöissä isoja eroja maakuntien välillä

Asukaskohtaiset päästöt laskivat kaikissa maakunnissa vuoden takaiseen verrattuna. Kuntien ja maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja päästöjen jakautumisessa eri sektoreille ja niiden kehityksessä. Ennakkotietojen mukaan asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa edellisen vuoden tavoin.

Maakuntien välillä eroja selittävät elinkeinorakenteiden, maantieteellisten ominaisuuksien, sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.

Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti vuonna 2020

Asukaskohtaiset päästöt laskivat kaikissa maakunnissa vuoden takaiseen verrattuna. Ennakkotietojen mukaan asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa edellisen vuoden tavoin.
Maakuntien asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2020. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti © SYKE

Ennakkotieto parantaa päästölaskennan ajantasaisuutta

SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella. Tällä hetkellä lopulliset päästötulokset ovat saatavissa vuosille 2005—2019. Viimeisimmän vuoden lopullisten tulosten julkaisuviive on noin 1,5 vuotta.

Nyt julkaistu alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotietolaskenta (ALasPre) toteutettiin ensimmäistä kertaa ALas-järjestelmässä. Julkaisun tarkoituksena on parantaa laskentajärjestelmän ajantasaisuutta tarjoamalla ennakkoon tietoa päästöjen kehityssuunnasta ennen tulevana keväänä tapahtuvaa lopullisten tilastojen julkaisua.

ALasPre sisältää 13 päästösektorin tiedot sekä tuulivoimahyvityksen Hinku-laskentasäännöin esitettynä. Sektoreiden laskennan tarkkuus vaihtelee käytössä olevien aineistojen mukaan. Muun muassa tie-, vesi- ja raideliikenteen, maatalouden ja f-kaasujen laskentatulokset ovat hyvin lähellä lopullisia tuloksia. Sen sijaan kaukolämmön ja teollisuuden päästöjen laskentaan liittyy tässä vaiheessa eniten epävarmuuksia. ALasPre-laskennan menetelmäkuvaus on luettavissa täällä.

Kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitetussa oletuslaskennassa sovelletaan Hinku-laskentasääntöjä. Hinku-laskennassa on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Näin ollen suurin osa teollisuudesta ja läpiajoliikenne jäävät laskennan ulkopuolelle. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan Suomessa tuotetun keskimääräisen sähkön päästöjen mukaan. Kuntien alueella tapahtuva tuulivoiman tuotanto otetaan erikseen huomioon laskemalla kunnalle tuulivoimantuotannosta päästöhyvitys. 

Jatkossa myös kulutusperusteiset päästöt mukaan

Käyttöperusteisen päästölaskennan rinnalle kehitetään tällä hetkellä kulutukseen perustuvaa päästölaskentaa, joka valmistuu vuoden 2022 alkupuoliskolla. Kulutusperusteinen laskenta perustuu kunnassa asuvien kotitalouksien energian, tavaroiden ja palvelujen kulutukseen, sekä investointeihin ja julkishallinnon kulutukseen. Päästöjen fyysisellä syntypaikalla ei tässä tapauksessa ole merkitystä, ja laskennassa otetaan huomioon tuotteiden ja palvelujen koko tuotantoketju.

Päästöjen kulutusperusteinen laskenta tuo toisen näkökulman päästöjen alueelliseen allokointiin ja tukee osaltaan kuntien ilmastotyötä nykyisen laskentajärjestelmän rinnalla.

Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.

Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä:

Kuvat

Lisätietoa

  • erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1128, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • erikoistutkija Sampo Pihlainen (raide- ja vesiliikenne), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 2225, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • suunnittelija Tommi Forsberg (F-kaasut), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1116, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • erikoistutkija Jouko Petäjä (kaatopaikat), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1508, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1629, etunimi.sukunimi@syke.fi

  • Tulosta sivu