Hyppää sisältöön

Kuntien ilmastotekojen hyödyt jäävät vajaiksi ilman tehokasta viestintää

Uutinen 8.12.2022 klo 8.30
Lappeenrannan keskustaa
Lappeenrannan kaupunki on brändännyt itseään ilmasto-osaajana. © Lappeenrannan kaupunki

Suomen ympäristökeskuksen tiedote 8.12.2022

Tieto kuntien ilmastoteoista jää leviämättä, koska kunnissa on haasteita löytää resursseja ilmastoviestinnälle. Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan nopea tapa edistää ilmastoviestinnän vaikuttavuutta on tiivistää yhteistyötä kuntien ilmastotyötä tekevien asiantuntijoiden ja viestijöiden välillä.

”Toimme haastatteluissa yhteen kunnan viestijät ja ilmastotyön tekijät. Oli hienoa huomata, kuinka ideoita viestittävistä ilmastoteoista syntyi lähes välittömästi. Yhteistyö onkin nopein ja halvin keino parantaa ilmastoviestintää niin kunnan sisällä kuin kuntien välillä”, apulaistutkija Niina Nousiainen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Tutkimuksen mukaan ilmastoviestintää hoitavat pääosin ilmastotyön tekijät, eivät viestintäasiantuntijat. Kuntien sisäinen tiedonvaihto ilmastoaiheista on usein vähäistä, mikä edelleen vaikeuttaa ilmastoviestintää.

Suurimmat haasteet kuntien ilmastoviestinnässä liittyivät rahan, ajan ja henkilöresurssien puutteeseen. Ilmastotekoja kyllä tehdään, mutta niistä ei aina muisteta viestiä, ja viestijät eivät aina ole tietoisia kunnan ilmastoteoista.

Tilanteen arvioidaan muuttuvan tulevaisuudessa paremmaksi. Kunnat arvioivat sekä ilmastotekojen että -viestinnän kehittyvän seuraavan viiden vuoden aikana. Kunnat näkivät ratkaisuna sitoutuneemman yhteistyön kuntien ja sidosryhmien kanssa, mikä helpottaisi myös resurssivajetta.

Viestintää voi pitää ilmastotoimia tehostavana investointina

Ilmastoteot ja niistä viestiminen tulisi kunnissa nähdä yhtenä kokonaisuutena. Brändin rakentaminen ja viestintä ilman todellisia tekoja voi johtaa viherpesijän mainekriisiin. Jos taas ilmastotekoja syntyy, mutta niistä ei viestitä, niiden motivoiva vaikutus, uusiin tekoihin innostaminen ja imagoa parantavat hyödyt jäävät toteutumatta.

“Ilmastotyö saa lisäpontta, kun se nähdään merkittävänä strategisena osana kunnan tekemistä ja linkitetään selkeästi kunnan brändityöhön ja yleiseen viestintään. Ilmastoviestintää voi pitää investointina, joka tehostaa ilmastotoimia”, suunnittelija Venla Riekkinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Riekkisen mukaan ilmastoteoilla kunta luo yrityksille ja asukkaille edellytyksiä päästövähennyksiin ja kannustaa eri toimijoita osallistumaan ilmastotyöhön. Tutkimukseen osallistuneista yli kolmannes olikin sitä mieltä, että ilmastoimago vaikuttaa asukkaiden toimiin kannustavasti.

Vahva ilmastobrändi tukee kunnan elinvoimaisuutta.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kuntien kiinnostusta rakentaa brändiään ilmastotyön varaan. Aihe kiinnostaa kuntia, mutta ainakaan vielä ilmasto ei ole monenkaan kunnan kärkiteema. Tutkimus osoitti kuitenkin, että ilmastoasioiden nostaminen kuntabrändin keskiöön voi olla kunnalle hyödyllistä. Yli puolet kyselyyn osallistuneista oli sitä mieltä, että ilmastoimago vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja asenteet ilmastotyötä kohtaan ovat muuttuneet yleisemminkin myönteisemmiksi.

Tutkitut kunnat kertoivat ilmastokeskeisellä kuntabrändillä olevan positiivisia vaikutuksia kunnan elinvoimaan. Eniten kunnat kertoivat sen tuoneen näkyvyyttä ja tunnistettavuutta paikallisesti ja kansallisesti, joskus jopa kansainvälisesti.

Tutkimukseen osallistuneiden kuntien mukaan ilmastoystävällinen brändi kertoo kunnan olevan moderni, positiivinen ja tulevaisuuteen katsova, mikä vahvistaa sen imagoa houkuttelevana kuntana ja voi lisätä kunnan vetovoimaa esimerkiksi asukkaiden, yritysten ja vierailijoiden silmissä.

Taustaa

Tutkimusartikkeli ”Municipal climate communication as a tool in amplifying local climate action and developing a place brand” on julkaistu 23. marraskuuta 2022 Environmental Research Communications lehdessä. Ilmastotekojen, -viestinnän ja -brändäyksen välisiä kytköksiä ei ole aiemmin tutkittu laajasti etenkään suomalaisten kuntien näkökulmasta.

Tutkimuksessa haastateltiin viestintää ja käytännön ilmastotyötä tekeviä henkilöitä 12 erilaisesta Hinku-kunnasta ympäri Suomea. Lisäksi laajemman otannan saamiseksi lähetettiin kysely kaikille Hinku-kunnille, joita oli silloin 78. Vastauksia saatiin 53 kunnasta yhteensä 51 käytännön ilmastotyötä tekevältä ja 21 viestintää tekevältä henkilöltä.

Hinku on ilmastonmuutoksen hillinnän verkosto suomalaisille kunnille. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Verkosto perustettiin vuonna 2008. Tällä hetkellä verkostoon kuuluu 92 kuntaa ja viisi maakuntaa.

Tutkimusartikkeli

Lisätietoja

Suunnittelija Venla Riekkinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1942, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkija Teemu Meriläinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 2034, etunimi.sukunimi@syke.fi

Apulaistutkija Niina Nousiainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 2162, etunimi.sukunimi@syke.fi (14.12.2022 saakka)


  • Tulosta sivu