Hyppää sisältöön

Metsien ilmastotoimia tarvitaan nyt

Uutinen 16.6.2022 klo 11.38
© Laura Saikku © Luukas Myller

Juuri hyväksytyssä ilmastolaissa Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Samoihin aikoihin julkaistu kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakko osoittaa, että Suomen maankäyttösektori (LULUCF) on vuonna 2021 muuttunut kasvihuonekaasujen nielusta päästölähteeksi. Maankäyttösektorilla metsien nettonielu pieneni niin, että muiden maankäyttöluokkien, kuten viljelysmaiden ja kosteikkojen päästöt olivat metsien nettonielua suuremmat. Metsien hiilinielun pienentyminen johtuu puuston kasvuarvion alenemisesta ja lisääntyneistä hakkuista.

Nielut ovat jakautuneet alueellisesti epätasaisesti ja niiden vuotuinen vaihtelu voi olla suurta etenkin juuri hakkuiden määrästä riippuen. Hiilineutraaliuden tavoittelemisen kannalta on tärkeää, että aluetasolla löydetään parhaat ratkaisut pitää yllä ja kasvattaa olemassa olevia metsien hiilivarastoja ja nieluja sekä vähentää maankäytön päästöjä.

Maankäyttösektorin toimia onkin otettu yhä enenevissä määrin mukaan maakunnallisiin ilmastotiekarttoihin. Myös kunnat ovat laatineet metsäsuunnitelmia ja kartoittaneet nieluja. Tieto auttaa niin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, viheraluesuunnittelussa kuin vuoropuheluissa yksityisten maanomistajien kanssa. Lisäksi tarvitaan työkaluja, joilla arvioida yksittäisiä toimia. Esimerkiksi SYKEn kehittämällä laskurilla voi arvioida metsätähteiden ja/tai runkopuun korjuun vaikutuksia metsän hiilivarastoon.

Kunnilla tärkeä rooli suunnannäyttäjinä

Suurin osa tuottavasta metsämaasta on yksityisomistuksessa. Valtion omistusosuus metsämaasta on noin neljäsosa ja muiden julkisten toimijoiden kuten kuntien, seurakuntien ja säätiöiden osuus on noin viisi prosenttia. Pienillä julkisilla toimijoilla on kuitenkin omissa metsissään hyvät mahdollisuudet näyttää esimerkkiä metsien käsittelyn ilmastoystävällisyyden lisäämiseksi laajemminkin.

Metsänomistajien päätöksiä voidaan ohjata tukipolitiikalla, suojelukorvauksilla, kaavoituksella ja metsänhoitosuositusten kautta. Hiilen sidontaan liittyvillä kompensaatiolla voi myös olla tulevaisuudessa merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Huomattavaa on, että puuntuoton ohella useat metsänomistajat ovat kiinnostuneita myös hiilensidonta- ja monimuotoisuuspalvelujen tuottamisesta metsissään.

Merkittävimpiä metsiin kohdistuvia ilmastotoimia koko Suomen tasolla vuoteen 2035 mennessä ovat metsäkadon välttäminen siten, ettei metsiä raivata esimerkiksi rakennus- tai viljelysmaakäyttöön, kangasmetsien maaperän hoitaminen kiertoaikoja pidentämällä ja hakkuutähteiden korjaamista vähentämällä, sekä säästöpuiden ja lahopuun lisääminen. Metsityksen, lannoituksen, kosteikkojen sekä taimikonhoidon mahdollisuudet realisoituvat suurelta osin pidemmällä aikavälillä.

Laura Saikku, erikoistutkija, Canemure-hankkeen vetäjä
Suomen ympäristökeskus SYKE


  • Tulosta sivu