© Miriam Sewon
6Aika-strategiaohjelmaan kuuluvassa Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa etsittiin keinoja rakennusten energia- ja olosuhdedatan visualisointiin. Parin vuoden kokemukset parhaista käytännöistä ja ratkaisuista on koottu selkeäksi oppaaksi.
”Opas jakaa oppeja siitä, mitä datan kerääminen vaatii, miten tiedot kannattaa esittää ja mitä hyötyjä visualisoinnista on”, sanoo Silja Ngobese, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen palvelukeskus Valonian projektiasiantuntija ja yksi oppaan kirjoittajista .
”Toivottavasti opas auttaa kuntia ja kaupunkeja pääsemään prosessissa alkuun ja yrityksiä kehittämään toteutuksia eteenpäin.”
Miten tiedot esitetään käyttäjille selkeällä tavalla?
Päämääränä on, että visuaalinen tieto ohjaa rakennusten käyttäjiä säästämään energiaa tai vettä. Kokeilujen aikana ei ehditty vielä saada mitattavia tuloksia siitä, miten ihmisten käyttäytyminen vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen.
”Se vaatisi pidemmän testijakson ja syvempää tutkimusta vaikutuksista. Informaatio-ohjauksella tiedetään olevan 10-15 prosentin vaikutus”, Ngobese sanoo.
Hankkeessa saatiin hyviä kokemuksia vuorovaikutuksesta käyttäjien kanssa. Data on tärkeää esittää käyttäjille ymmärrettävässä muodossa, ja siksi pelkän luvun rinnalla on annettava esimerkiksi vertailu- ja raja-arvoja.
”Selkeä, yhdellä vilkaisulla avautuva tieto on yhtä tärkeää rakennuksen tavallisille käyttäjille ja kiinteistöalan ammattilaisille. Visualisoinnin pitäisi olla kiinnostavaa ja motivoivaa.”
Hankkeen tärkeimpiä havaintoja onkin ollut, että ihmisten kuunteleminen on tärkeää myös rakennuksen teknisten ratkaisujen suunnittelussa. Hyvä esimerkki on turkulaisessa koulussa toteutettu web-sovellus.
”Koulun oppilaat pitivät sovelluksesta, joka kertoi rakennuksen energian- ja vedenkulutuksesta infonäytöillä ja mobiilissa”, Ngobese kertoo. Sovellusta voidaan hyödyntää eri oppiaineissa, ja se auttaa ymmärtämään koulun energiajärjestelmän toimintaa.
Kehityskohteena reaaliaikainen tieto
© Miriam Sewon
Tiedon visualisoinnista on puhuttu pitkään, mutta matkan varrella on yhä käytännön haasteita. ”Siksi dataa hyödyntäviä palveluja on niin tärkeää testata aidoissa käyttöympäristöissä käyttäjien kanssa”, Ngobese korostaa.
Yksi haasteista on tiedon reaaliaikaisuus. ”Useimmissa kokeiluissa tieto päivittyi 24 tunnin viiveellä. Silloin tieto ei vielä ohjaa rakennuksia käyttävien ihmisten toimintaa.”
Myös toimivat rajapinnat eri järjestelmien välillä vaativat työtä. Monissa kaupungeissa kehitetään jo data-alustoja, joihin kerätään monenlaista tietoa, esimerkiksi rakennuksista ja kaupungin joukkoliikenteestä.
”Data-alusta on hyvä keino jakaa tietoa rajapintojen kautta esimerkiksi palveluja tuottaville yrityksille.”
Ngobese nostaa esiin, että tiedon visualisointi vaatii myös päätöksiä siitä, kuka tiedon omistaa ja kuka varmistaa sen oikeellisuuden. ”Kun tieto kulkee esimerkiksi rakennuksen infotauluun rajapintojen kautta, tietojen pitää olla oikein.”
Tiedon analysoinnissa tarvitaan teknologiaa ja ihmisiä
Kokeiluissa huomattiin, että tiedon visualisointi helpottaa poikkeamien havaitsemista, esimerkiksi rakennuksen energiankulutuksessa. Seuraavaksi etsitään ratkaisuja siihen, miten ihmisiä voitaisiin auttaa poikkeamien käsittelyssä ja tiedon yhdistelyssä.
”Tekoäly voisi tehdä johtopäätöksiä ihmisten puolesta tai ainakin määritellä, mistä asioista ihmisille on tarpeen tehdä hälytys”, Ngobese pohtii.
Kokeiluissa korostui, että datan visualisoinnin tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa hyvät sisäolosuhteet eikä vain optimoida rakennuksen kulutusta. Mittaukset eivät yksin riitä, vaan tarvitaan myös käyttäjäpalautetta. ”Onhan esimerkiksi sisälämpötila subjektiivinen kokemus”, Ngobese sanoo.
Selkeä olosuhdetieto auttaa arvioimaan jopa omia tuntemuksia. ”Sisäilma-asiat ovat monimutkaisia, ja kokemus huonosta sisäilmasta voikin johtua esimerkiksi liian korkeasta huonelämpötilasta.”
Lisätietoa