Suomen ympäristökeskuksen tiedote 30.5.2023
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan kuntien vuoden 2021 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Vaikka lämmitystavoissa tapahtui edelleen siirtymää vähähiilisiin ratkaisuihin, myönteistä päästökehitystä hidasti etenkin edellisvuotta suurempi rakennusten lämmitysenergian kulutus.
Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 2005–2021. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasäännöillä ilman päästöhyvityksiä. © Suomen ympäristökeskus Syke
Suurimmat päästövähenemät saavutettiin tieliikenteessä, missä kehitystä on ajanut nestemäisten liikennepolttoaineiden (moottoribensiini ja diesel) bio-osuuden kasvu. Myös kokonaisajosuorite laski hieman edellisvuodesta.
Kaukolämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat noin viisi prosenttia energiankulutuksen kasvaessa 15 prosenttia. Kaukolämmön tuotannon päästöt tuotettua energiaa kohti laskivat noin yhdeksän prosenttia.
Kulutetun sähköenergian määrä kasvoi edellisvuodesta kahdeksan prosenttia, mistä johtuen sähköntuotannossa fossiilisia polttoaineita jouduttiin käyttämään enemmän. Täten myös sähköntuotannon ominaispäästökerroin kasvoi hieman edellisvuodesta.
”Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen maailmanlaajuisen pandemian pysäyttäessä yhteiskunnan normaaleja toimintoja, mutta vuosi oli myös hyvin lämmin. Edellisvuoteen verrattuna vuosi 2021 oli puolestaan selkeästi kylmempi, ja koronan alkushokista oli jo alettu palautua”, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät 5,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja jätesektorin osuus kokonaispäästöistä oli 4,5 prosenttia vuonna 2021. Jätteiden käsittelyn päästöt ovat pienentyneet erityisesti biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen rajoittamisella ja kaatopaikkakaasun talteenotolla.
Fluorattujen kasvihuonekaasujen (f-kaasut) päästöt laskivat seitsemän ja maatalouden päästöt hieman reilun prosentin edellisvuodesta.
Päästöjen jakauma eri sektoreiden välillä pysyi suhteellisen muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2021 tulokset osoittavat, että suurimmat päästösektorit, joihin myös merkittävimpiä päästövähennystoimia tulisi kohdistaa, ovat tieliikenne (27 %), maatalous (20 %), kaukolämmön kulutus (14 %) ja sähkönkulutus (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 12 %).
Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2021. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. © Suomen ympäristökeskus Syke
Myönteinen päästökehitys on havaittavissa kuitenkin pitkällä aikavälillä. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa, yhteenlaskettuna 27,7 prosenttia vuosina 2005–2021.
Päästöseuranta ilmastolaissa
Ilmastolain uudistuksen mukaan kunnan on vähintään kerran valtuustokaudessa laadittava tai päivitettävä ilmastosuunnitelma, jossa tulee esittää muiden muassa tiedot kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä kunnassa. Suomen ympäristökeskus ylläpitää tämän lain mukaisesti kuntien ja alueiden päästötietopalvelua
Lain vaatimusten mukaisissa suunnitelmissa ohjeistetaan seuraamaan Syken toteuttaman laskennan Hinku-laskentasääntöjen mukaisia rajauksia, pois lukien päästöhyvitykset. Tämän vuoksi Syken ylläpitämässä päästötietopalvelussa oletusarvoisena päästöjen tarkastelutapana tullaan jatkossa esittämään Hinku-laskentasääntöjen mukaiset päästöt ilman päästöhyvityksiä. Myös tulosten yleisessä raportoinnissa ja viestinnässä siirrytään seuraamaan lain vaatimusten mukaisia päästötietoja.
”Hinku-verkoston kuntien kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden seurantaa varten päästötietopalvelussa esitetään edelleen myös Hinku-verkostossa aiemmin sovittujen hyvityskäytäntöjen mukaiset Hinku-laskentasääntöjen mukaiset päästöt sisältäen päästöhyvitykset. Samoin tulokset ovat saatavilla päästötietopalvelussa ilman Hinku-laskentasääntöjen rajauksia, ja päästötiedot ovat saatavilla myös jaettuina taakanjakosektorille ja päästökauppaan”, Karhinen sanoo.
Asukaskohtaisissa päästöissä eroja maakuntien välillä
Kuntien ja maakuntien välillä on edelleen suuria eroja päästöjen kehityksessä ja niiden jakautumisessa eri sektoreille. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa edellisten vuosien tavoin. Suhteellisesti asukaskohtaiset päästöt vähenivät kuitenkin eniten pohjoisissa maakunnissa Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Maakuntien välillä eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenteen (mm. maatalousvaltaisuus), maantieteellisten ominaisuuksien (etäisyydet ja yhdyskuntarakenne), sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
Maakuntien asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2021. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti. © Suomen ympäristökeskus Syke
Päästölaskenta kehittyy
Nyt julkaistussa päästölaskennassa tehtiin muutamia muutoksia, jotka vaikuttivat vuoden 2021 tulosten ohella myös aiemmin julkaistuihin päästöaikasarjoihin. Eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen yhteismitallistamisessa käytetyt karakterisointikertoimet (GWP, global warming potential) päivitettiin kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion kertoimien muuttuessa. Tämä muutos vaikutti etenkin jätteiden käsittelyn, maatalouden ja f-kaasujen päästötuloksiin.
Teollisuuden päästölaskentaa muokattiin siten, että kaiken päästökauppateollisuuden päästöt jätettiin Hinku-laskennan ulkopuolelle kaasusta riippumatta. Aiemmin päästökauppateollisuuden aiheuttamat taakanjakosektorille kuuluvat metaani- ja dityppioksidipäästöt sisällytettiin Hinku-päästöihin, mikä kasvatti muutamissa kunnissa merkittävästi Hinku-laskennassa seurattavia teollisuuden päästömääriä.
Jätteiden käsittelyn päästöissä jätevesien laskentaa tarkennettiin huomioimalla tarkemmin jätevesien syntypaikka ja niiden käsittelytapa. Uudessa tavassa erotellaan keskitetyssä ja hajautetussa jätevesien käsittelyssä aiheutuvat päästöt, jotka jaotellaan kuntiin niiden taajamissa ja haja-asutusalueilla asuvien väestömäärien perusteella.
Tieliikenteen laskennassa tarkennettiin katu- ja tieverkostolla tapahtuviin ajosuoritteisiin liittyviä päästökertoimia, jotka vaikuttivat myös kuntien tieliikenteen kokonaispäästömääriin.
Seuraavaksi päästötietopalvelua laajennetaan kattamaan myös vuoden 1990 päästötiedot, sillä muutamat kunnat ovat valinneet sen ilmastotyössään päästötavoitteiden vertailuvuodeksi. Syksyllä 2023 julkaistaan vuoden 2022 päästöjen ennakkotiedot, jotka tarkentuvat lopulliseen muotoonsa keväällä 2024.
Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.
Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä:
Graafit
Lisätietoa
Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1128, etunimi.sukunimi@syke.fi
Suunnittelija Tommi Forsberg (F-kaasut), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1116, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Jouko Petäjä (kaatopaikat), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1508, etunimi.sukunimi@syke.fi
Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1629, etunimi.sukunimi@syke.fi