Uutinen 23.6.2022 klo 15.37
Yritykset toivoivat kuntien olevan kunnianhimoisia ilmastotoimijoita ja toimivan fasilitaattorina, joka tuo oikeat yritykset yhteen yhteisen ongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi kuntien toivottiin hyödyntävän rohkeammin yksityisen sektorin osaamista ilmastotyössä sekä olevan avoimesti yhteydessä yrityksiin.
Tulokset käyvät ilmi Kalle Kaiskon Aalto-yliopistolle tekemästä Pro Gradu -tutkielmasta, joka esiteltiin Vantaan ja Suomen ympäristökeskuksen 14.6. järjestämässä Hiilineutraali-webinaarissa. Tilaisuudessa pohdittiin kuntien roolia ja mahdollisuuksia edistää yritysyhteistyötä ilmastoasioissa.
Tutkielman oli tilannut Vantaan kaupunki ja se on osa Vantaan, Keravan ja Järvenpään kaupungin yhteishanketta. Tutkielmaan Kaisko haastatteli suuria yrityksiä.
Kaiskon mukaan suuryritykset näkivät kunnat varsin pieninä toimijoina ilmastonmuutoksen globaalin luonteen vuoksi. Samanaikaisesti yritykset kuitenkin tunnistivat ilmastoyhteistyön konkretisoituvan paikallisella tasolla.
Suuria yrityksiä kiinnosti kansalliset ja kansainväliset ilmastoverkostot, mutta kuntien omat eivät. Myöskään kuntien omat ilmastostrategiat, suunnitelmat ja ilmastoviestintä eivät kiinnostaneet yrityksiä erityisemmin eikä niihin ollut perehdytty.
Tuloksista nousi myös esille, ettei yrityksillä ole kokonaisvaltaista ymmärrystä kuntien keinoista tukea yksityistä ilmastotyötä. Yritykset kuitenkin toivovat kuntien olevan esimerkki, aktiivinen keskustelija ja aloitteentekijä ilmastotyössä.
Vaikuttavuutta kuntien yritysyhteistyöhön
Vantaa, Kerava ja Järvenpää ovat koonneet ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa erilaisia toimintamalleja kuntien yritysyhteistyön käynnistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi.
Lisäksi Vantaa tilasi Ramboll Finlandilta kustakin toimenpiteestä vaikuttavuusarvion. Lopputuloksen esitelleen Anna-Maria Rauhalan mukaan arvioinnissa viisi vaikuttavinta toimintamallia suhteessa kokonaisarviointiin olivat energiaratkaisut, yritysten verkostoitumisen tukeminen, maankäyttö ja kaavoitus, konserniohjaus ja omistajapolitiikka sekä yritysten osallistaminen strategia- ja ohjelmatyöhön.
Rauhala painotti, että ennen toimintamallikirjaston hyödyntämistä kunnan on todella tärkeää miettiä, mitä se haluaa toiminnallaan tavoitella. Osa toimintamalleista vaatii enemmän ja pitkäjänteisempää panostusta ja osa on kunnan perustekemistä.
Tämän takia kunnan on tärkeää tunnistaa, millaiset resurssit sillä on käytettävissä ja missä mittakaavassa toimintamallin käyttöönotto on mahdollista.
Vihreä siirtymä tunnistettava kuntastrategiassa
Teppo Säkkinen Keskuskauppakamarilta nosti kunnan tärkeimmiksi keinoiksi selkeät ilmastotavoitteet ja vihreän siirtymän tunnistamisen kuntien strategioissa, alueen yritysten yhteistyön edistämisen, sujuvat menettelyt sekä kunnan oman toiminnan.
Vihreän siirtymän osalta kunnan olisi tärkeää huomioida myös siirtymän mahdollistaminen ja edistäminen esimerkiksi energiaratkaisujen kautta sekä viestimällä yrityskentälle hyödyllisistä käytännöistä.
Yritysten yhteistyön edistämisessä kunta voi luoda parempia fyysisiä puitteita ja toimia tiedonvälittäjänä. Sujuvat menettelyt ovat tärkeä keino kunnalle, koska ne tukevat fossiilitaloudesta irtautumista sekä vihreän liiketoiminnan syntymistä.
Kunnan omassa toiminnassa keskeisessä asemassa on energiantuotanto. Puhtaaseen energiaan investoimalla kunta voi edistää omia ilmastotavoitteitaan.
Teksti: Milla Laari, Vantaan kaupunki