© Pexels
Kunnat ja maakunnat voivat vähentää ilmastopäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja maatalouden ja metsätalouden ilmastoystävällisillä käytännöillä sekä maankäytön ratkaisuilla. Canemure-hankkeen uusimmat Best practices -julkaisut kokoavat yhteen maankäyttösektorin hyviä käytäntöjä.
”Maankäyttösektorin toimet näyttelevät yhä keskisempää roolia Suomen, kuntien ja maakuntien hiilineutraaliuden tavoittelussa. Alue on uusi, ja käytännön neuvoja on kaivattu. Epävarmuuksista huolimatta vaikutuksiltaan isot ja pienet asiat tunnetaan, joten nyt on aika toimia ilmaston eteen”, sanoo Canemure-hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.
Metsätalouden käytännöt avainasemassa
Metsäalueen hiilinieluja voidaan kasvattaa nopeimmin pidentämällä metsien keskimääräistä kasvatusaikaa ja vähentämällä hakkuita. Pitemmällä aikavälillä metsäpinta-alan lisääminen on tehokas keino. Puulajien jalostuksella ja nopeakasvuisten puulajien istutuksella voidaan metsän kasvua lisätä keskipitkällä aikavälillä. Osa metsästä korjatusta hiilestä säilyy puusta valmistetuissa tuotteissa, kuten puurakennuksissa, vuosikymmenten ajan.
Turvemailla maaperä on paljon suurempi hiilen varasto kuin puusto, ja siksi maaperään vaikuttavat toimenpiteet ovat tärkeämpiä kuin kivennäismailla. Päästöjä voidaan vähentää välttämällä tarpeettoman tehokasta kuivatusta, suosimalla jatkuvapeitteistä kasvatusta ojitusaluemetsien hoidossa sekä ennallistamalla.
Maatalouden ilmastotyö hyödyttää myös viljelijää
Maataloudesta lähtöisin olevista kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa on peräisin maaperästä ja merkittävin päästövähennyspotentiaali on turvepelloissa. Turvemaiden pellonraivauksen välttämisellä onkin suuri merkitys päästöjen vähentämiselle.
Hyvät viljelykäytännöt tuovat hyötyjä myös viljelijälle. Maan eloperäisestä aineksesta huolehtiminen ja lannoituksen tarkentaminen parantavat maan kasvukuntoa ja hillitsevät ravinteiden huuhtoutumista samalla kun ne vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Maatiloilla voidaan tuottaa omavaraisesti energiaa esimerkiksi polttamalla biomassoja, tuottamalla biokaasua sekä aurinkoenergialla.
Maankäytön muutokset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen
Maankäytön muuttuessa olisi tärkeää huolehtia siitä, että uusi käyttömuoto sitoo enemmän hiiltä tai vapauttaa vähemmän hiiltä ilmakehään, kuin aiempi käyttömuoto.
Metsäpinta-alaa ei tulisi supistaa, koska päästövaikutuksiltaan metsäkato on rinnastettavissa fossiilisiin päästöihin. Puuttomien alueiden metsityksellä voidaan vahvistaa hiilinieluja ja vähentää päästöjä. Turvemaiden maatalouskäyttöä ei pidä kasvattaa, koska viljelytoiminta nopeuttaa turvemaiden hiilen vapautumista ilmakehään. Turvepeltojen metsittäminen onkin yksi keino hillitä päästöjä.
Best practices -julkaisut
Lisätietoa
- Canemure-hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1629, jyri.seppala@ymparisto.fi
- Erikoistutkija Mikko Peltoniemi, LUKE, puh. 029 532 5329, mikko.peltoniemi@luke.fi (metsätalous)
- Tutkija Liisa Maanavilja, LUKE, puh. 0295 322 355, liisa.maanavilja@luke.fi (maatalous)