Suomessa on meneillään energiasiirtymä, jossa polttoon perustuvista energialähteistä luovutaan nopeasti ja tilalle rakennetaan uusiutuvan energian tuotantoa. Erityisesti turpeen alasajo ja tuulivoiman lisääminen ovat keränneet osakseen laajaa mediahuomiota ja julkista keskustelua. Politiikassa korostuvat usein ääripäät, joiden oikeuttamiseksi vedotaan kansalaisten mielipiteisiin ja toiveisiin.
Viime vuosien energiakriisit ovat tehneet kansalaisesta uudella tavalla energiapolitiikan osapuolen. Muun muassa sähkön hintapiikit ovat asettaneet kansalaisia eriarvoiseen asemaan. Poliittisen keskustelun osapuolena kansalaiset ovat usein vailla tarkempia perusteluja ja lähdeviitteitä.
Päätimme selvittää, mitä kansalaiset Suomen energiajärjestelmän kehityksestä ajattelevat. Toteutimme loppuvuodesta 2023 kaksi satunnaisotantaan perustuvaa kyselyä. Toinen kyselyistä lähetettiin rivi- ja kerrostaloasujille (N=618) ja toinen sähkö- ja lämpöpumppulämmitteisille omakotitaloasujille (N=1078).
© AdobeStock
Tuloksissa korostuu vahva kannatus Suomen puhtaalle energiasiirtymälle. Yksityiskohtien suhteen kansalaisten näkökulmissa on kuitenkin eroavaisuuksia. Tulokset pähkinänkuoressa:
- Hiili- ja turvevoiman perään ei juurikaan haikailla.
- Tuuli- ja aurinkoenergialla on Suomessa vahva tuki.
- Enemmistö kannattaa ydinvoiman lisäämistä.
- Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä.
- Kotitalouksilla nähdään aktiivinen rooli sähkön kulutusjoustossa.
- Epätietoisuutta on havaittavissa etenkin kansainvälisten siirtoyhteyksien lisäämiseen ja suuren mittakaavan varastointiteknologioihin liittyen.
TAULUKKO
Irti fossiilisista energialähteistä
Suomi on irtautumassa kivihiilen käytöstä 2020-luvun aikana ja turpeen poltto on tarkoitus lopettaa 2030-luvun alussa. Kansallinen hiilineutraaliustavoite on asetettu vuoteen 2035. Fossiilisista energialähteistä irtautumista on kuitenkin kritisoitu poliittisessa keskustelussa liian nopeana ja hallitsemattomana prosessina.
Varsinkin kivihiilestä luopumiselle on selkeä tuki. Kolme viidestä tutkimuksen vastaajista tukee kivihiilen käytön lopettamista, kun kannattajia on harvempi kuin joka viides. Turpeen osalta tilanne on mutkikkaampi. Turpeenpolton lopettamista tukee reilu 40 prosenttia vastaajista, kun jatkamista kannattaa noin 35 prosenttia. Molemmissa kysymyksissä joka viides vastaaja on joko neutraalilla kannalla tai ei osaa sanoa kantaansa.
Turpeenpolton tukemisen taustalla voivat vaikuttaa energiaomavaraisuus sekä työllisyysnäkökulmat, koska turve on saanut näkyvyyttä esimerkiksi huoltovarmuuteen liittyen. Kuitenkin vastauksissa osoitetaan tuki fossiilisista energialähteistä irtautumiselle.
Enemmistö kannattaa ydinvoiman lisäämistä - puunpoltto ja vesivoima jakavat mielipiteitä
Suomen energiajärjestelmässä vesivoimalla ja ydinvoimalla on tärkeä rooli. Myös puunpolton merkitys on korostunut.
Vesivoimaa käytetään erityisesti sähköntuotannon säätövoimana ja puuta hyödynnetään erityisesti kaupunkien yhdistetyssä kaukolämmön- ja sähköntuotannossa.
Lähes puolet vastaajista suhtautuu myönteisesti vesivoiman lisäämiseen tulevaisuudessa. Puunpolton lisäämistä kannattaa puolestaan 40 prosentia vastaajista, mutta merkittävä joukko vastaajia joko vastustaa (noin 30 prosenttia) tai on neutraali tai epävarma kannassaan (noin 30 prosenttia).
Puunpolton hyväksyttävyyttä voi lisätä puun käyttö kotien lisälämmönlähteenä ja vesivoiman kohdalla teknologian vähäpäästöisyys. Molempiin teknologioihin liittyy kuitenkin myös merkittäviä luontovaikutuksia, jotka voivat heikentää niiden hyväksyttävyyttä. Vesivoima on pysynyt otsikoissa erityisesti vaelluskaloihin liittyen, puunpoltossa on puhuttanut hiilinielujen hupeneminen.
Ydinvoiman kannatus on puolestaan vakaalla tasolla Suomessa. Tukensa ydinvoiman lisäämiselle osoittaa lähes 60 prosenttia, kun vastustajia on vain joka viides vastaaja. Positiivista suhtautumista voivat selittää julkisen keskustelun siirtyminen pienydinvoimaan sekä Olkiluoto 3:n käyttöönotto tutkimusta edeltäneenä energiakriisitalvena.
Aurinkoa, tuulta ja joustoa tilalle
Keskeisenä tutkimustuloksena voidaan pitää suomalaisten laaja kannatusta panostuksille päästöttömään energiantuotantoon, eli tuuli- ja aurinkoenergiaan.
Tuulivoiman lisäämistä puoltaa jopa kolme neljäsosaa vastaajista. Tuulivoiman kohdalla vastaajat ovat myös kaikkein varmimpia. Aurinkosähkön kasvattamista kannattaa lähes yhtä moni, noin 70 prosenttia, niin pientuotantona kotitalouksien katoilla kuin keskitetysti aurinkovoimapuistoissa.
Tuuli- ja aurinkoenergian kustannustehokas hyödyntäminen edellyttää myös vaihtelevuuden tasapainottamista, koska tuotanto muuttuu sääolojen mukaan. Tasapainottamiseen liittyvistä ratkaisuista selvitimme suhtautumista kulutusjoustoon, sähkön varastointiteknologioihin ja siirtoyhteyksiin.
Noin puolet vastaajista toivoo, että Suomessa panostettaisiin kotitalouksien kulutusjoustoon, jossa sähkönkäyttöä vähennetään tai lisätään sähkön tuotantotilanteen mukaan. Vain 15 prosentille vastaajista tämä ei ole toivottu suunta.
Varastointiteknologioiden arviointi haastavaa
Varastointiteknologioiden arviointi on puolestaan kansalaisille haastavaa. Noin 40 prosenttia vastasi kannattavansa panostuksia suuren mittakaavan akkuihin. Toisaalta neutraalien ja ”en osaa sanoa” -vastausten yhteenlaskettu osuus oli yhtä suuri.
Myös Suomen rajat ylittävien sähkönsiirtoyhteyksien lisääminen on vaikea aihe arvioitavaksi, mutta kaikkiaan noin kolmannes vastaajista kannattaa näitä panostuksia.
Tulevaisuuden energiajärjestelmässä kulutusjouston, energiavarastojen ja siirtoyhteyksien hyödyntäminen vaihtelevan tuotannon hallinnassa ja järjestelmän tasapainotuksessa todennäköisesti korostuu.
Kansalaiset ovat energiapolitiikan osapuoli
Mitä kyselyn tuloksista voidaan siis oppia? Suomalaiset tarjoavat tukensa puhtaalle energiasiirtymälle, mikä voi auttaa tekemään energiapolitiikan valintoja.
Ensinnäkin fossiilienergian alasajossa voidaan edetä suunnitellusti ja hallitusti, eikä tehtyjen päätösten kanssa tarvitse kipuilla. Erityisesti tuki vähäpäästöisille energiaratkaisuille on kansalaisten keskuudessa vahva.
Toiseksi energiasiirtymän uusista aiheista, kuten energiavarastoista ja sähkön siirtoyhteyksistä, on lisättävä tietoa ja julkista keskustelua. Aiheisiin liittyy toistaiseksi epävarmuuksia, jotka näkyvät myös kansalaisten vastauksissa.
Kolmanneksi on huomioitava, että kansalaiset toimivat jo nykyisin osapuolina energiajärjestelmässä ja -politiikassa. Esimerkiksi kulutusjoustoa tarjoavat kotitaloudet osallistuvat energiasiirtymään, edistävät päästövähennyksiä ja saavat samalla taloudellisia säästöjä.
Kaikkiaan puhdasta energiasiirtymää voidaan vauhdittaa monipuolisilla ratkaisuilla, jotka myös parantavat Suomen kriisinsietokykyä.
Kirjoitus perustuu DigiDecarbon- ja EasyDR -tutkimushankkeiden tuloksiin, jotka ovat saaneet Euroopan unionin elpymisvälinerahoitusta (NextGenerationEU) Suomen Akatemian kautta.