Vuoden 2024 lopulla matkustimme Turkuun työpajailemaan liikenteen päästövähennyskeinoista ja biometaanista. Saavuimme paikalle eri puolelta Suomea, Helsingistä, Jyväskylästä ja Rovaniemeltä, kaikki junalla. Konferenssipaikalle pääsi rautatieasemalta kävellen. Suomea kutsutaan pitkien välimatkojen maaksi, mutta erityisesti pidemmät, kaupunkien väliset matkat ovatkin ehkä vähän yllättäen niitä helpoimpia toteuttaa vähäpäästöisesti.
Liikenteen päästövähennystavoitteet ovat kunnianhimoiset: päästöt tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja liikenteen tulisi olla fossiiliton vuonna 2045. Liikenteen osuus kaikista CO2-päästöistä on noin viidennes, ja raskaan liikenteen osuus liikennesektorin päästöistä noin kolmasosa. Millä tavalla biometaanin tuotanto voi tukea päästövähennystavoitteiden toteutumista?
Jakeluinfra on suurin hidaste
Oman liikkumisen osalta valintoihin ja niiden ilmastovaikutuksiin pystyy osittain vaikuttamaan itse. Kuluttaja voi valita itse tapansa liikkua: julkinen kulkuvälinen vai oma auto, juna vai lentokone, sähkö- kaasu- vai bensa-auto. Ja vaikka aina vaihtoehtoja ei olisikaan, ainakin pystyy tunnistamaan asian.
Moni suomalainen kaasuautoilija on valinnut käyttövoiman osin ideologisista syistä, ja on valmis suunnittelemaan reittinsä kaasutankkausasemaverkostoa silmällä pitäen ja tekemään kompromisseja reittiinsä, jotta tankkaus onnistuu.
Raskaalla liikenteellä asia on toisin, sillä tankkauksen tulee onnistua optimaalisemmalla sijainnilla. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n selvityksessä (skal.fi) kotimainen biometaani nähtiin lupaavana vaihtoehtona raskaan kaluston käyttövoimaksi, mutta jakeluinfra nähtiin suurimpana rajoitteena.
Varteenotettava vaihtoehto alueille ja toiminnoille, joiden sähköistyminen on vaikeaa
Entäpä tuon alussa mainitun järjestämämme työpajan anti?
Nesteytetyn biometaanin jakeluinfra ei vielä työpajan aikana valmistunut, mutta kaiken kaikkiaan tulos jopa ylitti odotuksemme. Saimme sidosryhmiltämme konkreettisia esimerkkejä ja vinkkejä, jotka välitimme tiedoksi Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) päivitystyöhön. Yleisluontoisena viestinä oli, että biokaasualalla tarvitaan kokonaisvaltaisempia, yhteistyöhön nojautuvia ratkaisuja, jossa muistetaan synergiaedut eri toimijoiden kanssa.
Pitkäjänteinen julkinen tuki, niin taloudellinen kuin informaatio-ohjauskin, ovat edelleen kriittisen tärkeitä, kun tähdätään liikenteen päästöjen vähentämiseen. Biometaani tulisi integroida osaksi laajempaa huoltovarmuuden ja energiaohjelmien kehittämistä. Totesimme myös tarpeen nesteytetyn biometaanin tankkausverkoston laajentamiselle, jolloin on huomioitava alueelliset tarpeet ja käyttökeskittymät.
Kestäviä toimintatapoja käyttäen biometaanin tuotanto tukee myös liikenteen ilmastotavoitteita tarjoten vaihtoehtoja toiminnoille ja alueille, joiden sähköistyminen on vaikeaa.
Kirjoittajat
Satu Ervasti, tutkija, Luke
Milla Tynkkynen, asiantuntija, Luke
Saija Rasi, johtava tutkija, Luke
Kirjoittajat työskentelevät Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hankkeessa (hiilineutraalisuomi.fi).