Hyppää sisältöön

Miten kiinteistö- ja rakennusala voi valmistautua COP 26-ilmastoneuvottelussa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen?

RSS
1.12.2021 Miisa Tähkänen

Maailmanlaajuisten ilmastotoimien kriittisimmän huippukokouksen, COP26, ensisijainen tavoite oli varmistaa globaali hiilineutraalius vuosisadan puoliväliin mennessä ja lämpötilan nousemisen hillintä 1,5 asteeseen.

Helsingin Sanomiin oli ilmestynyt syyskuussa laskuri, joka ilmoitti kuinka kauan 1,5 asteen saavuttaminen kestää nykyisellä menolla: reilu kahdeksan vuotta. Tämä tarkoittaisi, että kriittinen piste saavutettaisiin vuonna 2029, eli samana vuonna, kun Suomessa suljetaan viimeinen hiilivoimala. Kansalliseen hiilineutraaliustavoitteeseen on aikaa vielä viisi vuotta, ja EU:n tavoitteeseen yli kaksi vuosikymmentä. Laskuri on sittemmin poistettu verkkosivuilta.

Vaikka kansainvälisissä kokouksissa painostettiin asettamaan kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita ja ilmastonsuojeluun on saatu sitoutettua myös nk. ilmastopahikset Kiina, Intia ja Australia, alkaa muutoksen tekemisellä olla kiire. Pääpaino on siirrettävä tulevaisuuden muutoksen mahdollistamisesta myös tämänhetkisten päästöjen todelliseen vähentämiseen.

On huomioitava rakennusten koko elinkaari

Rakennetusta ympäristöstä aiheutuu valtavasti päästöjä aina rakennustuoteteollisuudesta työmaille ja talokohtaisista öljykattiloista voimaloihin saakka. Rakennusten ympäristövaikutuksia olisikin aina tarkasteltava koko elinkaaren ajalta: Mitkä ovat rakennusmateriaalien päästöt? Mitkä työmaan? Kuinka paljon päästöjä aiheutuu rakennuksen energiankäytöstä?

Arvioidaan, että tyypillisessä uudisrakennuksessa, jonka energiatehokkuus on ensiluokkaista, voivat rakentamisen päästöt vastata yli puolta rakennuksen koko elinkaaren päästöistä. Prosentit heiluvat aika lailla, jos rakennuksen elinkaaren oletetaan olevan 50 vuoden sijasta sata vuotta tai vaikkapa kaksisataa vuotta.

Aitoja päästövähennyksiä vai laskennallista kikkailua?

On selvää, että resurssi- ja materiaalitehokkuuden kannalta olisi kannattavaa rakentaa mahdollisimman pitkäaikaisia rakennuksia. Olemassa olevassa rakennuskannassa on runsaasti hyödyntämättömiä resursseja ja niiden huoltaminen, kunnostaminen ja hyödyntäminen on ilmaston kannalta ensisijaisen tärkeää.

Laskennallisen elinkaaren pidentäminen ei kuitenkaan vähennä päästöjä, vaan lähinnä päästölähteiden suhdetta. Ylipitkä elinkaari myös lisää laskennan virhemarginaalia, sillä tulevaisuuden spekulaation osuus laskennasta kasvaa.

Päästölaskenta on monimutkaista touhua, ja nyrkkisääntöihin luottaminen ei ole kovin kannattavaa. Sen sijaan jokaisen kohteen kohdalla on laadittava ammattilaisen toimesta laskelmat, joiden avulla voidaan kartoittaa parhaat suunnitteluratkaisut.

Tulosten tulkinnan avuksi yhteiset menetelmät

Päästölaskentamenetelmiä on monia ja tuloksien lisäksi on vertailun kannalta olennaista tietää, millä menetelmällä ja minkälaisilla lähtötiedoilla tuloksiin on päästy. Euroopassa yksi yleisimmistä tavoista arvioida rakentamisen päästöjä on hyödyntää EU-komission luomaa Level(s)-metodologiaa. Suomessa yleisesti käytössä oleva ympäristöministeriön laatima ilmastoselvityksen menetelmä on johdettu Level(s)-järjestelmästä, poiketen lähinnä tulevaisuuden energiaskenaarioiden ja elinkaaren ulkopuolisten vaikutusten osalta. Näiden lisäksi käytetään eri ympäristösertifikaattien omia laskentamenetelmiä.

Kun siis seuraavan kerran arvioit rakennushankkeen päästöjä, muista seuraavat kysymykset: Mitä menetelmää päästöarviointiin on käytetty? Mistä materiaalipäästöjen tiedot ovat peräisin? Minkälaisia tulevaisuuden skenaarioita on käytetty? Kuka on laatinut päästöarvion?

Ja ennen kaikkea: Olemmeko arvioineet vaihtoehtoa, jossa uudisrakentamisen sijaan hyödyntäisimme olemassa olevaa rakennuskantaa?

johtava asiantuntija Miisa Tähkänen
Green Building Council Finland

Level(s) – viitekehys

Level(s) on Euroopan komission luoma viitekehys, jonka avulla voidaan määrittää rakennuksen kestävyyden taso. Level(s) -viitekehyksen käytön ja raportoinnin tueksi on myös kehitetty yhteinen työkalu, jonka FIGBC on kääntänyt suomeksi.

Lue lisää ja tutustu parhaisiin esimerkkeihin: LIFE Level(s)

  • Tulosta sivu
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.